Tyky-vastustajina miehet ja poliittiset päättäjät
Miehet ja poliittiset päättäjät suhtautuvat nihkeimmin työkykyä ylläpitävään toimintaan kunnissa. Myönteisimmän arvion ns. tyky-toiminnasta antaa työterveyshuolto.
Kuntien eläkevakuutuksen tekemän kyselyn
perusteella poliittisten päättäjien suhtautuminen
on kuitenkin merkityksellisempää kuin ns.
asiantuntijoiden.
Tyky-toimintaan kun sijoitetaan
paljon niissä kunnissa, joissa siihen löytyy
poliittista tahtoa ja vähän niissä, joissa sitä ei
ole.
Vanhemman tutkijan Pauli Forman mukaan
kyselyssä ei otettu selville, miten tyky-asioihin
suhtaudutaan vaikkapa keskustalaisissa,
sosiaalidemokraattisissa tai kokoomusjohtoisissa
kunnissa. Hän kuitenkin arveli, että tätäkin
selvitetään tulevaisuudessa.
Kuntien eläkevakuutuksen aloitteesta on ryhdytty
laajaan Kuntatyö kunnossa -hankkeeseen, jossa
neljän vuoden aikana kootaan hyviä tapoja pitää
yllä työkykyä kuntien työyhteisöissä.
Hanketta pohjustettiin kyselyllä kunnanjohtajille,
työterveyshuollolle, KTV-pääluottamusmiehille ja
henkilöstöhallinnosta vastaaville ihmisille.
Vastausprosentti oli 71, jonka Forma arvioi
erittäin hyväksi. Vain muutama kunta jätti
kokonaan vastaamatta kyselyyn.
Tiukka linja
Henkilöstön palkkaamisessa näyttää olevan linja
edelleen laman jäljiltä tiukka. Useimmat
vastaajat ilmoittivat, että kuntiin rekrytoidaan
mahdollisimman vähän henkilökuntaa tai ainakin
palkkamenoja pyritään hillitsemään kaikin keinoin.
Puolet henkilöstöhallinnon edustajista ovat sitä
mieltä, että lisää henkilökuntaa tarvittaisiin,
mutta määrää ei ole mahdollista kasvattaa.
Talouden lisäksi kuntien ongelmia ovat ikääntyvä
työvoima ja henkilöstön jaksaminen.
Kuntien eläkevakuutuksen hallituksen
puheenjohtaja Jussi-Pekka Alanen asettaa tässä
toivonsa eläkejärjestelmän joustoihin sekä ylös-
että alaspäin.
- Mahdollisuus säädellä omaa
työtään on eräs keskeinen työkyvyn säilymisen
kriteeri.
Alanen ehdottaa, että otettaisiin mallia Ruotsista,
jossa on juuri siirrytty joustavampaan
vanhuuseläkejärjestelmään. Kuten selvityksen
osoittavat, ei Suomessa ole liikaa eläkehaluisia,
kyse on ennemminkin vaihtoehtojen puutteesta,
sanoo Alanen.
STT-MH
31.3.2000
Politiikka -sivulle
|