Työryhmä: Erityinen tuomareiden kurinpitojärjestelmä ei tarpeen
Oikeusministeriön työryhmä ei näe tarvetta erillisen tuomareiden kurinpitolautakunnan perustamiselle. Sen sijaan työryhmä katsoo, että nykyisin käytettävissä olevia virkamiesoikeudellisia seuraamuskeinoja tulisi kehittää ja käyttää ongelmatilanteissa nykyistä tehokkaammin hyväksi.Tuomareiden kurinpitojärjestelmän luomista pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä keskiviikkona oikeusministeri Johannes Koskiselle.
Työryhmää johti professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta. Kurinpitojärjestelmän perustamista ehdotti 1998 oikeusministeriön asettama tuomaritoimikunta.
Myös kirjallinen huomautus mahdolliseksi
Tuomarit ovat virkamiesoikeudellisesti virkamiehiä, mutta heidän oikeusasemansa poikkeaa eräissä kohdin muista virkamiehistä. Tuomareiden virassa pysymisoikeus on vahvempi kuin muiden virkamiesten, mikä perustuu perustuslain vaatimukseen tuomareiden riippumattomuudesta.
Virkamieslain säännökset virkavelvollisuuksien noudattamisesta koskevat kuitenkin myös tuomareita.
Pääsääntö on, että tuomarin virkasuhde voidaan päättää ainoastaan viraltapanorangaistuksella, jonka tuomioistuin tuomitsee rikoksesta. Tuomari voidaan erottaa tuomioistuimen päätöksellä myös, jos hän on tullut terveydentilansa vuoksi kyvyttömäksi hoitamaan virkaansa.
Rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjen tekojen, sekä virkarikosten että muiden rikosten, suhteen tuomareilla ei ole erityisasemaa. Tuomarin pidättäminen virantoimituksesta esim. rikossyytteen tutkimusten ajaksi edellyttää kuitenkin tuomioistuimen päätöstä.
Kurinpitojärjestelmää pohtinut työryhmä korostaa, että luotettavan ja moitteettoman toiminnan turvaaminen tuomioistuimissa on olennaisen tärkeää.
Työryhmä päätyi kuitenkin siihen, että nykyisin käytettävissä olevien seuraamus- ja valvontakeinojen - ääripäissään esimiehen antaman työnjohdollisen huomautuksen ja viraltapanorangaistuksen - väliin jäävä alue on niin kapea, ettei erillisen tuomareihin kohdistuvan kurinpitojärjestelmän luominen ole tarkoituksenmukaista.
Työryhmä huomauttaa, että parhaillaan on vireillä tai juuri toteutunut muutoksia, jotka on otettava huomioon harkittaessa kurinpitomenettelyn tarvetta.
Tuomarien nimittämistä ja kelpoisuusvaatimuksia koskeva lainsäädäntö on juuri uudistettu, ja tuomarien koulutusta koskevan järjestelmän luominen on oikeusministeriön asettaman työryhmän pohdittavana. Kurinpitoa sivuavat erityisesti vireillä olevat virkarikoslainsäädännön uudistaminen ja tuomarien esteellisyyttä koskevien säännösten uudistaminen.
Tuomioistuinten sisäisessä hallinnossa ollaan siirtymässä johtamismalliin, jossa tuomioistuimen päällikkö esimiehenä vastaa yksikön toiminnasta. Lisäksi on otettava huomioon, että sekä valtioneuvoston oikeuskansleri että eduskunnan oikeusasiamies ovat perustuslain mukaan myös tuomareiden virkatoimien laillisuusvalvojia.
Työryhmän mielestä tulisi kuitenkin selvittää mahdollisuuksia muuttaa valtion virkamieslakia niin, että kirjallinen varoitus voitaisiin antaa myös tuomarille moitittavan käyttäytymisen johdosta. Tällä hetkellä tätä virkamieslain säännöstä ei sovelleta tuomareihin.
Sen sijaan muut virkamieslain mukaiset työnjohto- ja valvontamääräykset ovat käytettävissä myös tuomareiden kohdalla. Tällaisia ovat esim. vapaamuotoinen huomautus, kehotus tai puhuttelu.
Rikoslain nojalla virkamies voidaan tuomita viraltapantavaksi, jos hänet tuomitaan rikoksesta vankeuteen. Edellytyksenä on, että rikos osoittaa hänet sopimattomaksi olemaan virkamiehenä.
Työryhmä ehdottaa, että viraltapano tulisi olla mahdollinen myös, jos rikoksesta seuraa sakkorangaistus. Tällöinkin edellytettäisiin, että teko osoittaa tuomarin ilmeisen sopimattomaksi jatkamaan tehtävässään.
Eettinen lautakunta vapaaehtoiseksi
Työryhmä pohti lisäksi tuomarien eettisen lautakunnan perustamista. Vaikka eettisistä kysymyksistä keskustelu on sinänsä tarpeellista ja kannatettavaa, ei työryhmän mielestä ole kuitenkaan tarvetta lainsäädännöllä perustaa lautakuntaa sitä varten.
Työryhmä katsoo, että tällaisen toimielimen luominen ja jatkokehittäminen soveltuisi parhaiten vapaaehtoiselta pohjalta alan järjestöjen tehtäväksi. Eettiset kysymykset voitaisiin ottaa myös osaksi sekä oikeustieteellisiä perusopintoja että suunnitteilla olevaa tuomarikoulutusta, toimikunta ehdottaa.
Mietintöön liittyvässä eriävässä mielipiteessään hovioikeudenlaamanni Varpu Lahti ja asianajaja Marja-Liisa Starckjohann katsovat, että nykyisiä virkasyyte- ja laillisuusvalvontamenettelyjä täydentämään tarvitaan erityinen tuomareiden kurinpitolautakunta.
IA
31.3.2000
