Lisää rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle
Ulkoministeriö tukee tänä vuonna kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä 205 miljoonalla markalla. Kansalaisjärjestöjen tuki on 20 miljoonaa suurempi kuin viime vuonna. Se muodostaa varsinaisen kehitysyhteistyön koko budjetista noin 11 prosenttia.
Tukea saa yhteensä 160 suomalaista järjestöä, joilla on 430 hanketta yli 70 maassa. Neljätoista miljoonaa markkaa jaetaan muutamalle kymmenelle kansainväliselle kansalaisjärjestölle. Kansainvälisiin tuensaajiin kuuluu muun muassa korruptiota vastaan taisteleva Transparency International.
Suurimpia kotimaisia tuensaajia on kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, joka saa 25 miljoonaa markkaa. Kansalaisjärjestöjen globaaleihin kehityskysymyksiin liittyvää tiedotusta tuetaan kahdeksalla miljoonalla markalla.
Köyhimmille tukea
Suurin osa kansalaisjärjestöjen hankkeista on suunnattu sosiaalisektorille, kuten terveydenhuoltoon, vammaistyöhän ja koulutukseen. Invalidiliitto on mukana vammaisia kouluttavassa ja työllistävässä pyörätuolinvalmistuksessa Itä-Afrikassa. Suomen Latu kunnostaa Kilimanjaro-vuoren ulkoilureittejä Tansaniassa.
Uusia alueita järjestöjen kehitystyössä ovat Keski-Aasia, Länsi-Afrikka, entinen Jugoslavia ja Kaakkois-Aasian köyhimmät maat.
Apua pyritään ohjaamaan kaikkein köyhimmille ihmisille, jotta he voisivat itse parantaa elinolojaan. Esimerkiksi Suomi-Azerbaidzhan-seura kehittää maanviljelyä ja yrittäjyyttä yhdessä azerbaidzhanilaisen paikallisyhteisön kanssa.
Tuella halutaan myös tukea ja kehittää kehitysmaiden omaa kansalaistoimintaa. Tuettavia hankkeita valitaan sillä perusteella, että ne noudattavat Suomen kehitystyön päätavoitteita, joita ovat tuen suuntaaminen köyhimmille ja ympäristönsuojeluun.
EU-byrokratia hirvittää
Hankkeiden rahoituksesta ulkoministeriö maksaa 80 prosenttia, ja järjestöt saavat itse hankkia viimeisen viidenneksen.
Kourallinen suomalaisia kansalaisjärjestöjä on ryhtynyt myös hakemaan EU:n komission hallinnoimia kehitysyhteistyövaroja, mutta kokemukset eivät ole olleet kannustavia. Kankea ja byrokraattinen toimintatapa on merkinnyt, että rahan saaminen kestää kauan.
Kehitysyhteistyöstä vastaava komissaari Poul Nielson on vaatinut EU:n kehitysyhteistyön tehostamista, päätösten nopeuttamista sekä avun parempaa kohdentamista köyhimmille avuntarvitsijoille. Nielsonin uudistusehdotuksia odotetaan Suomessakin suurella mielenkiinnolla.
EU on hyvin suuri kehitysyhteistyön rahoittaja. Sen vuotuinen tukibudjetti on noin 9 miljardia euroa (yli 50 miljardia markkaa).
STT-MH
31.3.2000
