Pääkaupunkiseudulla suhtaudutaan myönteisesti ruotsinkielisiin
Pääkaupunkiseudun suomenkieliset suhtautuvat myönteisesti ruotsin kieleen, mutta suomenruotsalaiset puhuvat kuitenkin asioidessaan suomea.Tämä ilmenee Folktingetin teettämästä tutkimuksesta Attityder till svenska på stan, joka julkistettiin keskiviikkona.
Tutkimuksessa verrataan suomenkielisten asennetta ruotsin kieleen ja ruotsinkielisten odotuksia suomenkielisten suhtautumisesta.
Asennetutkimuksen mukaan 85 prosenttia suomenkielisistä pitää myönteisenä, että Suomen perustuslaki takaa kansalaisille oikeuden käyttää suomea tai ruotsia asioidessaan viranomaisten kanssa kaksikielisillä alueilla.
Käytännössä 81 prosenttia ruotsinkielisistä puhuu suomea pankeissa, posteissa, busseissa ja ravintoloissa. Viranomaisten kanssa asioidessaan ruotsinkieliset käyttävät useammin äidinkieltään, mutta silloinkin 68 prosenttia heistä selvittää asiansa suomeksi.
Tutkimuksessa haastateltiin 300 palvelualalla toimivaa suomenkielistä ja 300 ruotsinkielistä. Ruotsia äidinkielenään puhuvat haastatellut olivat vähintään 15-vuotiaita, suomea puhuvat vähintään 20-vuotiaita.
Oikeus puhua eri asia kuin puhuminen
Mielenkiintoinen on tutkimuksen tieto, jonka mukaan teoria ja käytäntö ovat usein eri asia. Suomenkieliset suhtautuvat erittäin myönteisesti oikeuteen käyttää omaa äidinkieltään, mutta jos ruotsinkielinen sitten aloittaakin keskustelun ruotsiksi, kellossa saattaa olla toinen ääni.
- Tämä voi ainakin osittain johtua siitä, että suomenkieliset ovat niin tottuneet - suorastaan hemmoteltuja - siihen, että suomenruotsalaiset puhuvat suomea, etteivät he odota muuta, esittää tuoretta asennetutkimusta erittelevä professori Erik Allardt.
Selvä enemmistö suomenkielisistä palveluammateissa toimivista (61 pros.) pitää kuitenkin hyvin tai aika myönteisenä, että ruotsinkieliset aloittavat keskustelun ruotsiksi asioita toimittaessaan.
Allardt uskoo, että ruotsinkielisten halu välttää ruotsiksi asioimista johtuu pyrkimyksestä välttää kiusallisia tilanteita. Suomenruotsalaiset odottavat paljon kielteisempiä reaktioita ruotsinkieleen kuin suomenkieliset arvioivat reagoivansa.
Reagointia arvioitiin kysymyksillä "Miten koette tilanteen, kun ruotsinkielinen aloittaa keskustelun ruotsiksi" ja "Miten luulette teille tuntemattoman suomenkielisen henkilön reagoivan, jos esitätte kysymyksen ruotsiksi".
STT-IA
31.3.2000
