Stakesin tilastoraportti:
Alkoholin ja huumeiden käyttö sekä haitat suurempia kaupungeissa
Stakesin julkaiseman Alkoholi ja huumeet alueittain 1998 -tilastoraportin mukaan alkoholin tilastoitu kulutus Suomessa vuonna 1998 vaihteli maakunnittain 4,4 - 8,5 litran välillä.
Runsainta se oli Lapin ja Uudenmaan maakunnissa, joissa asukasta kohti juotiin yli 8 litraa alkoholia. Vähiten alkoholijuomia kulutettiin Pohjanmaan maakunnassa, alle 5 litraa. Alkoholin myynti oli edelleen suurinta kaupunkimaisissa kunnissa.
Suomessa kulutetaan vähemmän alkoholia kuin koko Euroopan unionin alueella keskimäärin. Tilastoitu keskikulutus Suomessa vuonna 1998 oli 7,1 litraa, kun se EU:n alueella oli 9,2 litraa.
Alkoholijuomien kulutuksen kasvu oli Suomessa 2,2 prosenttia, mikä oli suurempi kuin EU:n keskimääräinen kasvu, 1,8 prosenttia.
Väkeviä alkoholijuomia juotiin asukasta kohti eniten Lapin maakunnassa eli 7,8 litraa, joka on lähes saman verran kuin Espanjassa tai Kreikassa.
Viinejä juotiin eniten Uudenmaan maakunnassa, 27 litraa asukasta kohti eli suurin piirtein saman verran kuin Irlannissa tai Tanskassa keskimäärin. Mallasjuomia juotiin eniten Päijät-Hämeen maakunnassa, 92 litraa asukasta kohti, mikä on vain hieman vähemmän kuin Belgiassa tai Iso-Britanniassa.
Huumeiden kokeilukäyttö lisääntynyt nopeasti
Huumeiden käyttö on Suomessa toistaiseksi vähäistä verrattuna muihin EU-maihin. Kannabista on kokeillut vain noin 10 prosenttia aikuisväestöstä, kun esimerkiksi Tanskassa sitä on kokeillut joka kolmas aikuinen.
Suomen huumetilanteelle on ominaista kokeilukäytön nopea lisääntyminen. Kannabiksen käyttökokeiluja on eniten suurissa kaupungeissa ja Etelä-Suomessa. Kokeilut yleistyvät nopeimmin maaseudulla ja maaseudun taajamissa, jossa niitä on perinteisesti ollut vähän.
Yli 80 prosenttia kuntien päihdehuollon kustannuksista oli kaupunkimaisten kuntien maksamia. Asukasta kohti päihdehuollon nettomenot olivat kaupunkimaisissa kunnissa 109 markkaa, taajamissa 42 markkaa ja maaseutumaisissa kunnissa 20 markkaa.
Sairaaloissa hoidetuista päihdepotilaista yli 80 prosentilla oli alkoholisairausdiagnoosi. Alkoholisairaita hoidettiin suhteellisesti hieman enemmän taajaan asutuilla tai maaseutumaisissa kunnissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa.
Huumesairauksia oli eniten kaupunkimaisissa kunnissa ja erityisesti nuorten ikäryhmissä.
Väkivaltarikoksista suuri osa alkoholin vaikutuksen alaisena
Suomessa vuonna 1998 poliisin tietoon tulleista rikoksista noin joka viides tehtiin päihteiden vaikutuksen alaisena. Yleisin päihde oli alkoholi, jota käytettiin 90 prosentissa tapauksista.
Väkivaltarikoksista yli kaksi kolmesta tehtiin alkoholin vaikutuksen alaisena. Sekä väkivaltarikollisuus että rattijuoppous ja huumaantuneena ajaminen lisääntyivät eniten taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa.
Huumausainerikosten määrä kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Maaseutumaisissa kunnissa kasvu oli vähäistä. Maakunnista väkilukuun suhteutettuna eniten huumausainerikoksia tehtiin Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Pohjanmaan sekä Varsinais-Suomen maakunnissa.
Kaupungeista huumausainerikosten suhteellinen määrä oli suurin Vaasassa, Riihimäellä, Turussa, Helsingissä sekä Rovaniemellä. Sen sijaan itärajan tuntumassa, Etelä-Karjalassa ja Imatralla huumerikosten määrä väheni vuodesta 1997. Huumeiden vaikutuksen alaisena huumerikoksista tehtiin vain puolet.
Viimeisimpien tietojen mukaan vuoden 1999 aikana alkoholin kulutuksen lisääntyminen jatkui entisellään. Nuorten huumeiden käyttö näytti edelleen lisääntyvän samoin kuin huumerikollisuus.
Uusina huumeilmiöinä oli jo vuoden 1998 puolella alkanut suonensisäisen huumeiden käytön aiheuttama HIV-epidemia sekä heroiinimyrkytyskuolemien lisääntyminen. Nämäkin ilmiöt näyttävät paikantuvan nuoreen ikäluokkaan, pääkaupunkiseudulle tai suuriin kaupunkeihin.
VT
31.3.2000
