Rata pitää osuuspankkiryhmän valvontamallia pulmallisena
Rahoitustarkastus perää tehoa pankkien valvontaan
Rahoitustarkastus kaipaa lisää tehoa pankkien valvontaan. Sen mukaan luottolaitoksen hallitus on ensisijainen valvonnan elin. Hallintoneuvostojen merkitys valvonnassa on jäänyt vähäiseksi.Suuria puutteita Rata ei suomalaispankkien valvonnassa näe. Valvojan kritiikki kohdistuu lähinnä osuuspankkiryhmään. Rata arvostelee sitä, että osuuspankkien yhteenliittymässä valvottava valvoo valvojiaan.
Op-ryhmässä jäsenosuuspankit omistavat keskusyhteisö Osuuspankkikeskuksen, johon pankit ovat osin alisteisessa asemassa. Osuuspankkikeskuksen tehtävänä on valvoa jäsenpankkeja.
- Yrityksen johtamis- ja valvontajärjestelmän näkökulmasta ei voi pitää tyydyttävänä, että valvottava valvoo valvojiaan, Ratasta sanotaan.
Ratan näkemykset sisältyvät pankkivalvontaa koskeviin linjauksiin, josta Rahoitustarkastus hiljattain julkisti.
Rahoitustarkastus pitää hallintoneuvoston valvontaroolia heikkona. Roolia heikentää se, että kokouksia pidetään vain muutama vuodessa.
Ratan mukaan omistajavalvonnan kannalta ongelmallisin tilanne syntyy silloin, kun hallintoneuvoston jäsenet ovat pankin merkittäviä luottoasiakkaita. Heille ei pankkisalaisuuksiin vedoten kerrota kaikkea valvonnan kannalta oleellista ja näin valvonnan teho heikkenee.
Rata kannattaa hallintoneuvoston vapaaehtoisuutta. Tämä on linjassa eduskunnan käsittelyssä olevan lakihankkeen kanssa, jossa kaikkien luottolaitosten hallintoneuvostot halutaan vapaaehtoisiksi.
Ulkopuolinen hallitus saa tukea
Ratan mukaan parhaiten valvonta hoituu, jos
luottolaitoksella on ulkopuolinen hallitus.
- Hankala tilanne syntyy, jos pankin
ammattijohtoa on hallituksessa, lakimies Tuomo
Malin Rahoitustarkastuksesta sanoo.
Hallituksen kykyyn valvoa pankin toimintaa vaikuttaa Ratan mukaan paljon se, kuinka aktiivisesti hallitus perehtyy yhtiön toimintaan. Hallituksen tulee mm. ottaa kantaa siihen, mikä on hyväksyttävä riskitaso ja miten riskeistä tulee raportoida hallitukselle.
Pankin sisäisen hallituksen ongelmana Rata pitää sitä, kuinka hyvin toimivan johdon valvonta ja ohjaus järjestetään. Toimitusjohtajan tulisi lain ja hyvän yrityshallintokäytännön mukaan toimia hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Tilanne pankeissa
Merita-Nordbankenilla ja Leonialla emoyhtiönä toimi omistusyhteisö. Ratan mukaan valvonnan kannalta olisi hankalaa, jos emoyhtiön hallituksessa istuisivat samat henkilöt kuin pankin hallituksessa. Merita-Nordbankenissa ja Leoniassa tällaista päällekkäisyyttä ei ole.
Ratan mukaan ennen pankkikriisiä merkittävä osa säästöpankkien hallitusten tehtävistä oli delegoitu pankin toimivaan johtoon kuuluville valtuutetuille. Näin idea ulkoisesta hallituksesta jäi vain haaveeksi.
Tällä haavaa useimmissa säästöpankeissa on ulkoinen hallitus, jonka valitsee etupäässä tallettajia edustava isännistö.
STT-MH
31.3.2000
