Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti
Suomessa verotettavia optiotuloja 4-5 miljardia
Suomessa verotettavia optiotuloja kertyi viime vuonna 4-5 miljardia markkaa. Verottaja saa tästä jälkiveroina noin 2,5 miljardia markkaa.
Valtiovarainministeriössä on tehty karkeat arviot optiotuloista, joita verotetaan Suomessa. Yleensä 60-70 prosenttia verovelvollisista maksaa veronsa Suomeen. Esimerkiksi moni optiotulojen saaja on komennuksella ulkomailla tai on muun maan kansalainen ja maksaa näin veronsa muualle.
Ministeriössä on seurattu pörssitiedotteita. Pääosin niiden perusteella tehtyjen laskelmien mukaan viime vuonna realisoiduista optiovoitoista 4-5 miljardia verotetaan Suomessa. Suuruutensa takia optioita verotetaan korkeimmalla verokannalla, joka on keskimäärin 58 prosenttia. Valtion korkein vero on 38 prosenttia ja kuntien keskimäärin 17,5 prosenttia.
Loppuvero tulee Kelan ja kirkon veroista. Optiovoitoista ei peritä ennakkoveroa, vaan niiden saajat saavat aikanaan mätkyjä. Niinpä viime vuonna optionsa realisoinut maksaa niistä veronsa ensi vuoden vaihteessa.
Verottajan potti optioista kasvaa huimasti. Finanssisihteeri Tanja Rantasen mukaan vuonna 1998 optiotuloja oli noin 800 miljoonaa, josta verojen osuus noin puolet.
Optioiden osuus kokonaispalkkasummasta on merkittävä. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä noin 275,7 miljardia markkaa.
Leonialta valtiolle osinkoina ja veroina kolme miljardia markkaa
Leonian yhtiökokous hyväksyi keskiviikkona osaltaan Leonian ja vakuutusyhtiö Sammon sulautumissuunnitelman.
Yhtiökokous päätti maksaa valtiolle suunnitelman mukaisesti osinkona ja veroina yhteensä 505 miljoonaa euroa eli kolme miljardia markkaa. Osingon osuus tästä on 418 miljoonaa euroa eli lähes 2,5 miljardia markkaa.
Sammon ja Leonian finanssikonsernin muodostamisesta päätettiin viime vuoden lokakuussa. Sammon yhtiökokous päättää sulautumisesta 12. huhtikuuta. Fuusio on määrä saada päätökseen kuluvan vuoden lopussa. Valtion omistusosuus uudesta yhtiöstä on runsaat 40 prosenttia.
Tax freen loppuminen romahdutti Wasalandian kävijämäärän
Huvipuisto Wasalandian liikevaihto laski viime vuonna 27 prosenttia. Liikevaihto oli 6,95 miljoonaa markkaa. Asiakkaita kävi vain 95 000, kun heitä edelliskesänä oli 142 000. Kävijämäärän romahtaminen johtuu verovapaan myynnin loppumisesta Merenkurkun laivaliikenteessä.
Kylpylä Tropiclandian liikevaihto oli lähes 5,5 miljoonaa markkaa, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kävijämäärä laski edellisvuoden 248 000:sta 187 000:een. Laskun aiheutti kylpylähotellin remontti, jonka takia hotelli oli suljettuna puoli vuotta.
Wasalandia ja Tropiclandia kuuluvat Wasalandia Oy:öön. Yhtiön kokonaistulos heikkeni viime vuonna 22 prosenttia. Liikevaihto oli vajaat 14,3 miljoonaa markkaa.
Yhtiöön kuuluvan Top Camping -leirintäalueen liikevaihto putosi 11 prosenttia. Liikevaihto oli yli 1,8 miljoonaa. Yöpyjiä oli 37 000. Edellisvuonna heitä oli 45 000.
Asiakasmäärien suuresta laskusta huolimatta Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevat kylpylä, huvipuisto ja leirintäalue ovat Pohjanmaan suosituimmat matkailukohteet.
Merita laajentaa Virossa
Merita-Nordbanken on saanut Viron pankkimarkkinoista haltuunsa 5-6 prosenttia. Pankin tavoite on kuitenkin saada vähintään 20 prosentin markkinaosuus. Pankki onkin laajentamassa toimintaansa Tallinnassa ja myös sen ulkopuolella.
Tallinnassa on Meritalla nykyisin kaksi konttoria. Kolmas avataan maalis-huhtikuun vaihteessa Stockmannin tavaratalon laajennuksen yhteyteen.
Uusi konttori edustaa uudentyyppistä pankkia Virossa. Se on auki arkipäivisin 10-21 ja lauantaisin 10-20. Konttori tarjoaa täydellistä pankkipalvelua sekä tili- että käteisasiakkaille.
Kesäkuun puolivälissä Merita aikoo avata uuden pankkikonttorin Tarttoon konkurssiin menneen Era-pankin tiloihin. Parhaillaan Merita suunnittelee myös konttorin avaamista Pärnuun, kertoo pankinjohtaja Juhani Seilenthal.
Henki-Sampo ja Leonian henkivakuutus yhdistyvät
Henki-Sampo ja Leonia henkivakuutus yhdistyvät. Sulauttaminen kuuluu osana Sammon ja Leonian yhdistämiseen. Liittoon tarvitaan vakuutusvalvojan lupa.
Sulauttaminen ei vaikuta vakuutuksen ottajien tai vakuutettujen asemaan. Myös vakuutusten ehdot säilyvät entisellään.
Yhtiön nimeksi tulee Henki-Sampo. Viime vuonna yhtiöiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli 24,2 prosenttia. Henki-Sammon osuus siitä oli 19 prosenttia.
Sampo-Varma-ryhmään kuuluva toinen henkiyhtiö Kaleva jatkaa toimintaansa ryhmähenkivakuuttajana ja vanhan vakuutuskannan hoitajana. Sen markkinaosuus oli viime vuonna 6,8 prosenttia.
Uuden Henki-Sammon omistusrakenne on seuraava: Sampo-Leonia-konserni noin 65 prosenttia, tel-yhtiö Varma-Sampo noin 31 prosenttia ja Kaleva noin 4 prosenttia.
Varma-Sampo ja Kaleva ovat keskinäisiä yhtiöitä. Henkiyhtiöiden yhdistämisen ehtona on myös se, että Sammon ja Leonian fuusio toteutuu. Näin uusi Henki-Sampo pääsee käyttämään täysimääräisesti pankkikonttoreiden myyntivoimaa.
Viime vuosina juuri pankkien henkiyhtiöt ovat lisänneet markkinaosuuttaan.
Suomen kauppa Kyproksen ja Maltan kanssa EU:n vähäisin
Suomen tavarakauppa EU:n eteläisimpien jäsenehdokasmaiden, Kyproksen ja Maltan kanssa on unionin vähäisin. Tämä ilmenee Eurostatin tiistaina julkaisemista tiedoista.
EU:n kokonaisvienti Kyprokselle vuonna 1998 oli runsaat 2,1 miljardia euroa. Suomen osuus tästä oli 12 miljoonaa euroa.
EU:n kauppa Kyproksen kanssa oli ylijäämäistä, koska tuonnin arvo Kyprokselta oli vain 434 miljoonaa euroa. Suomen osuus tästä oli vaatimattomat 2 miljoonaa euroa.
EU vei tavaraa Maltalle vajaan kahden miljardin euron arvosta, ja toi 764 miljoonan euron arvosta. Suomen viennin arvo oli kaksi miljoonaa euroa ja tuonnin yksi miljoona.
Eurostat huomauttaa, että turismin tuomat tulot paikkaavat osin Kyproksen ja Maltan EU-kaupan alijäämäisyyttä. Lisäksi Kyproksen pankkitoiminta houkuttelee ulkomaista pääomaa.
Koonnut: IA
31.3.2000
