Kunta-alan ay-järjestöt:
Äänestäjien puntaroitava kuntapalvelujen tärkeys
Kunta-alan palkansaajajärjestöt kehottavat kansalaisia tarkkaan pohtimaan äänestyspäätöksiään syksyn kunnallisvaaleissa.
Erityisesti naisten olisi syytä miettiä, kuka
ehdokkaista pitää parhaiten heidän puoliaan, kun kunnissa
päätetään vanhustenhuollosta, lasten päivähoidosta ja muista
naisten työssäkäyntiin vaikuttavista palveluista.
Valtuutettujen käsissä pitkälti on, mitä kunnallisia
hyvinvointipalveluja kunnat tarjoavat ja miten ne tuotetaan.
SAK:laisen Kunta-alan ammattiliiton toinen puheenjohtaja Tuire
Santamäki-Vuori (sd.) muistuttaa, että kuntalaisten ja kuntien
päättäjien näkemykset kuntien palveluista ja niiden
tärkeydestä menevät reippaasti ristiin.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuorein, joulukuussa 1998
julkaistu tutkimus paljasti, että valtaosa rivikansalaisista
korottaisi ennemmin kunnallisveroja kuin karsisi palveluja.
Kuntien johtoportaassa ei veronkorotuksia hyväksytty lainkaan
yhtä auliisti.
Uusin kyselytutkimus valmistuu viimeistään loppukesällä eli
hyvissä ajoin pohjaksi syksyn kunnallisvaalikeskusteluihin.
Mm. vakuutusyhtiöt ovat jo tarjonneet yksityisiä
hoitovakuutuksia avuksi vanhustenhuollon rahoitusongelmiin.
Akavalainen Sosiaalityöntekijäin liitto maalaa kauhukuvia tästä
tiestä: lopulta kunnissa tarjotaan vain sekundapalveluja
köyhille, kun taloudellisesti hyvin pärjäävät ostavat laadukkaita
yksityisiä palveluja.
Veroratkaisut auttoivat
Kuntien palvelut nousivat esiin Naistoimittajien perjantaisessa
tilaisuudessa Helsingissä, jossa kyseltiin naisten pärjäämistä
talven liittokierroksella.
Tulopoliittiset kokonaisratkaisut ovat perinteisesti olleet nais-
ja matalapalkka-aloille suotuisempia kuin liittokierrokset.
Santamäki-Vuori luonnehti tätä kierrosta varsin
poikkeukselliseksi: palkkalinja on pitänyt hyvin tuoreimpia
sopimuksia lukuun ottamatta.
Kierroksen mittarina on tosin ollut sopimusten
kustannusvaikutus. Malli on epäedullinen matalapalkka-aloille
verrattuna tupoissa sovittaviin markkakorotuksiin.
Santamäki-Vuori antoi kuitenkin kierrokselle kohtalaisen hyvän
arvosanan: palkankorotusten olisi pitänyt nousta noin 4,5
prosenttiin, jotta ostovoima kasvaisi yhtä paljon kuin yleisen
linjan korotuksilla ja veroratkaisuilla yhteenlaskettuna.
Jos taas kierroksen avaus olisi tapahtunut 4,5 prosentin linjalla,
korotuslinja olisi luultavimmin ollut nykyistä hajanaisempi.
- Epäilenpä, että lopputulema ei olisi ollut kotitalouksien
kannalta niin hyvä kuin nyt tehdyt ratkaisut.
Palkkavertailuun apua
Yleisen linjan mukaiset sopimukset ovat olleet
kustannusvaikutukseltaan 3,1 prosenttia. Hallitus päätti pari
päivää ennen kierroksen ensimmäisiä sopimuksia noin 1,5
miljardin markan veronkevennyksistä.
Kierros toi vain pieniä kohennuksia naisten asemaan
työelämässä - työnantajapuolella pidettiin rahapainotteisia
ratkaisuja "vääränä foorumina" puuttua tasa-arvoon, kertoi
johtaja Pirjo Harjunen STTK:sta toimihenkilökentän
kokemuksista.
Tasa-arvoakin parantavia kirjauksia toki tuli. Mm. pankkialalla
pääluottamusmiehet saavat jatkossa tiedon keskiansioista
vaativuustasoittain erikseen miehistä ja naisista. Tämä
helpottaa sukupuolten välisten palkkaerojen vertailua.
STT-VT
31.3.2000
Politiikka -sivulle
|