Kotihoidontuki ei sysää naisia kotiäideiksi, mutta heikentää heidän työmarkkina-asemaansa
Kotihoidontuki ei sysää naisia kotiäideiksi, mutta se pönkittää miesten ja naisten nykyistä työnjakoa ja heikentää naisten entisestäänkin huonoa työmarkkina-asemaa. Näin arvioi valtiot.tri Minna Salmi Stakesista.Salmi pohtii Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä epäilyjä, joiden mukaan suomalaiset naiset olisivat kotihoidon tuen vuoksi ajautumassa kohti keskieurooppalaista kotiäitimallia.
Salmi kumoaa väitteet, joiden mukaan useimmissa perheissä äiti hoitaisi itse lapsiaan ainakin kolme vuotta. Tilastojen valossa pisimpiä mahdollisia hoitovapaita kotihoidon tuen turvin on pitänyt selvä vähemmistö eli vain noin viidennes alle 3-vuotiaiden lasten äideistä.
Itse asiassa kotihoidontuen käyttöjaksot ovat Salmen mukaan viime vuosina jopa aavistuksen verran lyhentyneet.
Työttömyyskorvauksen sijaan kotihoidontukea
Vaikka suomalaisnaiset eivät ole omaksumassa kotiäitimallia, Salmi uskoo heidän haluavan hoitaa lapsiaan itse kauemmin kuin vanhempainvapaa antaa mahdollisuuden.
Aika vakaa osuus naisista näyttää joko haluavan hoitaa lapsiaan kotona pitkään tai sitten heillä ei ole muuta mahdollisuutta, sanoo Salmi.
Ennen lapsen syntymää työttömänä olleiden naisten osuus kotihoidontuen saajista samoin kuin tulottomien osuus äitiys- ja vanhempainrahan saajista on noussut kaiken aikaa, siitäkin huolimatta, että lapsiperheiden vanhempien työllisyystilanne on keskimäärin parantunut.
Nykytilanne on herättää paljon kysymyksiä. Hankitaanko lapsi, kun työtä ei löydy, vai määrittelevätkö naiset itsensä mieluummin kotiäidiksi kuin työttömäksi, arvailee Salmi.
Salmi pitää termiä "kotiäiti" ongelmallisena etenkin kansainvälisissä yhteyksissä, koska Suomen oloja tuntematon voi tulkita sen naisten pysyväksi asemaksi tai omaksi valinnaksi.
Perhevapaissa voi piillä ansa
Salmi ei lämpene ajatukselle, että kotihoidon tuki sysäisi naisia kohti keskieurooppalaista kotiäitimallia. Sen sijaan hän kritisoi kotihoidontukea siitä, että se pönkittää naisten ja miesten perinteistä työnjakoa ja naisten heikompaa työmarkkina-asemaa.
Siinä piilee ansa naisille niin kauan kuin juuri naiset näitä vapaita pääasiassa käyttävät. Tilastojen mukaan kotitaloustöitä jaetaan perheissä vähemmän lapsen syntymän jälkeen kuin ennen sitä.
Salmi epäilee, että tarvitaan aikamoisia neuvotteluja, jotta tasaisempaan työnjakoon taas palataan äidin mennessä takaisin töihin. Vastuu lastenhoidosta ja pitkät poissaolot vaikuttavat puolestaan naisen urakehitykseen.
Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen vaikeuttaa tilannetta entisestään. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on kasvanut hurjasti, ja hälyttävin kehitys on nimenomaan nuorten naisten työsuhteissa. Alle 30-vuotiaiden työsuhteista peräti 43 prosenttia oli määräaikaisia.
Määräaikaisilla työsuhteilla väestöpoliittisia seurauksia
Salmi epäilee, että määräaikaisilla työsuhteilla saattaa olla myös väestöpoliittisia seurauksia. Määräaikaisten työsuhteiden valtakaudella nainen ottaa äitiysvapaalle jäädessään melkoisen riskin, että ei saakaan enää työtä.
Salmen mielestä olisikin tutkittava tarkemmin, missä määrin tämä kehitys heijastuu naisten mahdollisuuksiin ylipäätään hankkia lapsia tai pitää pitkiä lastenhoitovapaita.
Tilastojen mukaan määräaikaiset palkansaajat ovat vakinaisessa työsuhteessa olevia useammin lapsettomia. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat myös lykkäävät lapsensaantia muita useammin.
Mm. määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamisen vaikutuksia naisten tasa-arvoon työelämässä on tutkinut myös professori Kevät Nousiainen Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.
Keväällä julkistettavassa laajassa tutkimuksessa on käyty läpi mm. tasa-arvovaltuutetun toimistoon ja tuomioistuimeen saakka menneitä tapauksia.
STT-MH
31.3.2000
