Huippujohtajat kertovat kokemuksistaan ja talouselämän kehityksestä 25 vuoden ajalta

Uusi kirja johtamisesta

Näihin puolustusvoimain komentajan Gustav Hägglundin ja metsäjätti Stora-Enson toimitusjohtajan Jukka Härmälän ajatuksiin kiteytyy paras piirre suomalaisesta huippujohtajasta.

Ajatukset sisältyvät tiistaina julkaistuun johtajuutta käsittelevään kirjaan, jonka taustalla on 25 vuotta yritysjohtajia konsultoinut toimitusjohtaja Kari Kasanen WM-data Kasanen Oy:stä.

Suomalaista motivoi työpaikalla eniten se, että hän kokee työnsä merkitykselliseksi. Kasasen mielestä on myös tärkeää, että työyhteisössä hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Kolmas ehdoton elementti on se, että työyhteisössä on selkeät arvot, joihin voi muutoksessa uskoa.

Kielteisenä hän näkee työyhteisössä sellaisen kulttuurin, jossa virheitä piilotellaan rangaistuksen pelossa. Tällöin palaute on aina negatiivista. Älä jää kiinni virheestä -ajattelu merkitsee Kasasen mukaan kehityksen, rehellisyyden ja moraalin loppua.

Suomalaisen yritysjohtajan vahvuuksina Kasanen näkee määrätietoisuuden, nopean päätöskyvyn sekä tekniikan hallinnan ja hyvän toimeenpanokyvyn. Heikkouksina hän pitää suomalaisjohtajien huonoa viestintää, vuoropuhelun vaikeutta, kankeaa motivointia ja kritiikin kestämättömyyttä.

Onnistuneilla visioilla huippusuorituksia

Jokaisen johtajan ja esimiehen keskeisiä tehtäviä on kyky luoda johdettaville joukoille uskottava kuva tulevaisuudesta. Vision ja päämäärän on kerrottava, mihin suuntaan ja mitä tavoitetta kohden yhdessä kuljetaan.

- Onnistunut visio saa organisaatiossa aikaan huippusuorituksia, venymistä ja energian suuntaamista yhteiseen tavoitteeseen, sanoo Kasanen.

Lähitulevaisuudessa Kasanen nostaa arvokkaimmaksi pääomaksi ja menestymisen kannalta ratkaisevimmaksi tekijäksi osaamisen.

Kasasen mielestä on harhaa luulla, että osaaminen on vain tietoa ja älykkyyttä. Osaaminen syntyy tiedon lisäksi kokemuksesta, tekemällä oppimisesta sekä ajattelemisesta.

Suurimpana sokeutena Kasasen konsulttityössään tapaamilla esimiehillä on hänen mielestään ollut kiireen illuusio; jos ei ole kiireinen, ei ole tärkeä ja dynaaminen.

- Liian monet alle 35-vuotiaat juoksevat kuin nousukauteen ja rahanhimoon pillastunut lauma kohti henkisen tyhmyyden ja pettymyksen rotkoa. Pudotus tulee olemaan nopea ja tuskainen, arvioi Kasanen.

Mukana 32 johtajan kokemukset

Johtamisen Taito -kirjaan on koottu merkittävien suomalaisten muutosjohtajien sekä johtamisen tutkijoiden ja konsulttien näkemyksiä 25 vuoden ajalta. Kirjassa kertoo kokemuksistaan 32 suomalaista huippujohtajaa. Mukana on johtajia suurista teollisuus- ja perheyrityksistä valtionhallinnon nokkamiehiin.

Kirjassa kuvaavat kokemuksiaan ja näkemyksiään Hägglundin ja Härmälän lisäksi muun muassa Sampo-konsernin Jouko. K. Leskinen, SOK:n Jere Lahti, Elisa Communicationsin Matti Mattheiszen, Asko Sarkola Helsingin kaupunginteatterista, Osuuspankkikeskuksen Reijo Karhinen, Amerin Roger Talermo jne.

Kirjassa kartoitetaan myös perusteellisesti ja mielenkiintoisesti suomalaisen talouselämän kehitystä vuosina 1975-1999. Tätä 25 vuoden vaiherikasta aikaa valotetaan viiden näkökulman kautta.

Storan henkilökunnalle Enso-liitto oli shokki

Kirjassa Härmälä kuvaa ruotsalaisen Storan ja suomalaisen Enson vuonna 1998 tapahtunutta fuusiota, jossa jouduttiin sulauttamaan yhteen kaksi erilaista yrityskulttuuria.

Härmälä myöntää, että fuusioprosessi oli opettavainen. Etukäteen ounasteltiin, että yrityskulttuurit eivät käden käänteessä loksahda lomittain.
- On ollut pakko kuunnella kahteenkin kertaan toisen mielipide. On ollut pakko myös perääntyä, koska se mitä me osaamme, ei aina ole ollut oikein, kuvaa Härmälä fuusioprosessia.

Härmälän mukaan maailman vanhimman yhtiön Storan henkilökunnalle liitto suomalaisyhtiön kanssa oli shokki. Rikkaan perinteen ja itseriittoisenkin yrityskulttuurin omaksuneet ruotsalaiset kavahtivat "rahvaanomaista" Ensoa.

- Suomalainen johtamismalli, johon kuuluvat sähäkät päätökset, ja joita usein pitkin matkaa sitten täydennettiin, oli välttämättä unohdettava, kertoo jonkin verran johtamistyyliään muuttamaan joutunut Härmälä.

STT-MH
31.3.2000

Talous -sivulle