ESR:n projekteissa yli puoli miljoonaa suomalaista
Suomi pyrkii täsmäohjaamaan EU:n työllisyysrahoja
Suomi aikoo terävöittää Euroopan sosiaalirahaston piiriin kuuluvia, työllisyyttä tukevia toimiaan. Työministeriön ja muiden ministeriöiden hankkeet pyritään toteuttamaan aiempaa tarkemmin yksilöiden ja yritysten tarpeisiin räätälöityinä. Työministeri Tarja Filatovin (sd.) mukaan uudella ohjelmakaudella vuosina 2000-2006 pyritään etenkin työllistämisideoiden tuotekehittelyyn. ESR-toiminta kytketään myös entistä enemmän osaksi kansallista työllistämispolitiikkaa.
- Edellistä ohjelmakautta selkeämmin kohderyhmänä ovat nyt ikääntyvät ja vanhentuneen ammattitaidon omaavat, Filatov linjasi tiistaina ESR- kausien kokemuksia selvittävässä seminaarissa Helsingissä.
ESR-varojen täsmäohjaaminen on luonnollinen kehityssuunta, sillä itse tuen määrä on jo varsin mittava.
Ohjelman koko rahoitus ohjelmakaudelle 2000-2006 on 8,9 miljardia markkaa. Euroopan sosiaalirahasto maksaa tästä vajaat 2,4 miljardia, valtion budjetista tulee kolme miljardia ja loput tulevat kunnilta, yksityisiltä yrityksiltä ja organisaatioilta.
Ohjelman tavoitteena on tuoda työtä ja koulutusta noin 250 000 suomalaiselle. Ahvenanmaa valmistelee oman ohjelman, johon on varattu noin 15 miljoonaa markkaa.
Määrällisesti mitattuna rahoilla saadaan myös paljon aikaan. ESR:n projekteissa on päättyneen ohjelmakauden aikana 1995-1999 ollut mukana 540 000 ihmistä ja 70 000 yritystä. Projekteja aloitettiin noin 4 200.
ESR-projektit lisäävät yhteistyötä
Finlandia-talossa järjestetyssä seminaarissa kiiteltiin tähän asti saavutettuja tuloksia. Ainakin virkamiesten mukaan asetetut tavoitteet on saavutettu ja monin paikoin jopa ylitetty. Lähinnä työttömyyden vähentämiseen tarkoitetun tavoite 3 -ohjelman piirissä oli Suomessa 136 000 ihmistä, ja heistä yli puolet työllistyi.
Suoranaisten työllistämisvaikutusten lisäksi hyviä tuloksia saatiin mm. syrjäytymisen ehkäisyssä, yrittäjyyden edistämisessä, tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämisessä, nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen tukemisessa sekä yritysten kehittämishankkeissa.
ESR-toiminnasta onkin tullut yksi suomalaisen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikan tuotekehitysväline.
Vastaisuudessa työskentelytapaa kehitetään entistä enemmän siten, että projektimainen, perinteiset hallintojen väliset rajat ylittävä työskentely eri tason toimijoiden kanssa lisääntyy.
Määrärahat lisääntyivät
Euroopan sosiaalirahasto ESR on Euroopan unionin tärkein työllisyyttä ja koulutusta edistävä järjestelmä. ESR-ohjelmat toteutetaan projekteina, jotka valtaosin aloitetaan alueellisesti ja paikallisesti. Niiden tuella ideoidaan ja toteutetaan uusia ratkaisuja työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan.
ESR:n toiminnan kokonaisbudjetti seitsemälle vuodelle on Suomessa 17,7 miljardia markkaa, josta ESR:n rahoitusosuus on 5,2 miljardia. Edellisellä ohjelmakaudella 1995-1999 kokonaisrahoitus oli 13,1 miljardia, josta EU:sta tuleva osuus oli 3,4 miljardia markkaa.
Suurin osa ESR-rahoituksesta toteutetaan kansallisesti. Valtion budjetista hankkeisiin osoitetaan 3,2 miljardia ja kuntasektorilta 0,5 miljardia markkaa. Näiden lisäksi yksityisen elinkeinoelämän puolelta arvioidaan saatavan noin 2,7 miljardia.
Tavoite 3 -ohjelma on suurin ESR-ohjelma, ja sitä toteutetaan koko maassa, lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja tavoite 1 -aluetta. Muita ESR:n tukimuotoja ovat alueellisesti jaettavat tavoite 1 ja 2 -ohjelmat.
Tavoite 3 -ohjelman kautta suunnattava tuotekehittely vastaa noin kuutta prosenttia työministeriön aktiivisen työvoimapolitiikan menoista. Yhdessä tavoite 1 ja tavoite 2 -ohjelmien kanssa osuus on lähes 10 prosenttia.
STT-MH
31.3.2000
