Pitkä poissaolo sopii huonosti eduskunnan työhön
Asiantuntijat kriittisiä Ahon lomapyyntöön nähden
Esko Ahon (kesk.) pitkälle poissaololle eduskunnasta ei ole oikeudellisia esteitä. Perustuslakiasiantuntijat löysivät kuitenkin monia seikkoja, jotka puhuvat Ahon lomapyyntöä vastaan.
Professorit Mikael Hidén ja Antero Jyränki arvioivat asian
oikeudellisia ja periaatteellisia näkökohtia eduskunnan
puhemiesneuvostolle torstaina.
Aho aikoo opiskella ja luennoida Harvardin yliopistossa
Yhdysvalloissa ensi syksyn ja seuraavan kevätkauden.
Hidénin mielestä eduskunnan toimintaan ja kansanedustajan
työhön sopii erittäin huonosti, että edustajalle myönnettäisiin
yksityisistä syistä lupa näin pitkäaikaiseen poissaoloon.
Tilanne olisi Hidénin mielestä merkittävästi toisenlainen, jos
Suomessa olisi varaedustajia, eikä edustajille maksettaisi
palkkiota poissaolon ajalta.
- Sellaista käytäntöä ei - jos lakeja ei muuteta - pitäisi
päästää syntymään, jossa edustajille joustavasti myönnetään
lupia pitkiin poissaoloihin yksityisistä syistä, Hidén katsoi.
Hidénin mielestä olisi vaikea estää sitä, että Ahosta tulisi
ennakkotapaus. Hän katsoi myös, että kaikkia kansanedustajia
on kohdeltava samojen kriteerien mukaan.
Niinpä esimerkiksi eduskuntauran pituus ei voi olla peruste, sillä
"edustajat saavat aina mandaattinsa vaalikaudeksi kerrallaan".
Hidén ei hyväksy erityisperusteeksi myöskään esimerkiksi
aiempaa hallituksessa oloa tai asemaa puolueessa. Hän
huomautti, että kysymys on nimenomaan kansanedustajan
tehtävästä.
Myöskään ulkomailla tai korkeakoulussa opiskelua ei Hidénin
mielestä voi välttämättä pitää hyväksyttävämpänä syynä kuin
kotimaisia ja alemmankin tason opintoja.
Ei oikeutta
valitsijoille
Antero Jyrängin mielestä kansanedustajan pitkäaikainen
poissaolo eduskuntatyöstä ei tee oikeutta valitsijoille.
- Asetelma ei lisää luottamusta demokraattiseen
edustusjärjestelmään.
Jyränki huomautti myös, ettei pitkien poissaolojen yleistyminen
olisi eduskunnan kannalta suotavaa, varsinkaan kun Suomessa
ei ole varaedustajia.
Jyränki arvosteli samalla nykyistä käytäntöä, jossa
eduskuntaryhmät antavat lausunnon omien edustajiensa
poissaolopyynnöistä.
- Tällainen järjestelmä luo vaikutelman siitä, että
kansanedustaja on oikeudellisesti riippuvainen ryhmästään.
Rajoituksia
poissaoloille
Jyränki ehdotti, että eduskunta rajoittaisi aikaa, jolloin
kansanedustaja voi saada luvan poissaoloon "muun syyn"
perusteella. Tällaisia ovat muut kuin sairaudesta tai
virkatehtävistä johtuvat poissaolot.
Hän suositti myös edustajanpalkkiolain muuttamista niin, ettei
palkka juoksisi nykyiseen tapaan automaattisesti pitkähköjen
poissaolojen aikana. Varaedustajiin Jyränki suhtautui "melko
kriittisesti".
STT-VT
31.3.2000
Politiikka -sivulle
|