Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Raportti: Talouskasvu jatkuu, mutta hidastuu

Venäjän markkinat houkuttavat taas



Venäjä on taas houkutteleva sijoitus- ja kauppakohde niin kauan kuin talouskehitys jatkuu nykyisellään. Paljon on kuitenkin kiinni siitä, kuinka hyvin nyt liikkeelle saatuja talousuudistuksia lopulta pystytään toteuttamaan, arvioidaan Merita-Nordbanken-Unidanmarkin tuoreessa Venäjä-raportissa.


Selviä merkkejä paremmasta on jo näkyvissä. Venäjän bruttokansantuotteen odotetaan tänä vuonna kasvavan 6,5 prosentin vauhtia ja ensi vuoden budjetista on ensi kertaa pitkiin aikoihin tulossa ylijäämäinen.

Venäjällä ollaan myös hyvää vauhtia palaamassa takaisin normaaliin rahatalouteen. Tavaroiden vaihtoon perustuvan barterkaupan osuus on kutistunut arviolta noin 25 prosentin paikkeille, kun sitä viime vuonna oli vielä runsas puolet.

Käytäntö, jossa tehtaat maksoivat palkan omina tuotteinaan ja työntekijät vaihtoivat sitten torilla sukkahousuja tai autonrenkaita makkaroihin, on jäämässä pois.

Talouden nousukäänne on kuitenkin perustunut pitkälti öljyn hinnan nousuun ja ruplan devalvoitumiseen. Ensi vuonna BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan neljään ja vuonna 2002 kolmeen prosenttiin.

- Kestävämmän kasvun pohjana voi olla vain onnistunut reformi ja kotimaisen kysynnän vahvistuminen, analyytikko Kristiina Vares arvioi.

Niistäkin on onneksi jo merkkejä näkyvissä. Venäjän kauan odotettu pitkän tähtäimen taloudellinen kehitysohjelma on valmistunut ja maan teollisuustuotanto on tuoreimpien lukujen perusteella reilun 10 prosentin kasvussa vuoden takaiseen verrattuna.


Talouskriisi säikäytti

Vares arvelee, että maan päättäjien pyrkimys todella saada parannuksia aikaan on nyt selvästi entistä vahvempi. Toissa vuoden talouskriisin jälkeinen tilanne, jossa 30 prosenttia väestöstä putosi virallisen köyhyysrajan alapuolella, antoi kovan opetuksen.

- Seuraavan kerran ongelmia voi tulla poliittisella tasolla ensi vuoden syksyllä, kun vuoden 2002 budjetin käsittely duumassa alkaa. Siihen mennessä pitäisi myös talousuudistusten etenemisestä olla näyttöä olemassa, Vares ennakoi.

Lyhyellä aikavälillä Venäjän kannattaisi MNB:n näkemyksen mukaan keskittyä inflaation hallintaan ja budjettiylijäämän vahvistamiseen.

Venäjän kotimaiset investoinnit ovat nyt lähteneet noin 17 prosentin nousuun. Ilmeisesti myös osa ulkomaisille pankkitileille valuneista venäläisistä varoista on pikkuhiljaa palailemassa kotimaahan. Näin voi päätellä siitä, että kolmanneksi eniten ulkomaisia sijoituksia Venäjälle tulee nyt Kyprokselta.

Yksi ongelma sijoitusten kannalta on se, että maan pankkisektori ei vieläkään ole sellaisessa kunnossa, että se pystyisi tehokkaasti kanavoimaan rahoitusta eteenpäin. Pääomia ei saada hyötykäyttöön, kun pankit eivät uskalla rahoittaa teollisuuslaitosten investointeja.


Omistus IMB:ssä vahvistui

Meritalla on Venäjän rahoitusmarkkinoilla vankka jalansija maan vanhimman ulkomaisen pankin International Moscow Bankin kautta.

Meritan emoyhtiö Nordic Baltic Holding kasvatti viime kesänä omistuksensa IMB:stä 20,5 prosenttiin ja pääsee nyt linjaamaan sen strategisia linjauksia. Isoin omistaja on saksalainen Bayerische Hypo- und Vereinsbank runsaan 40 prosentin osuudella.

MNB on ainoa pohjoismainen pankkiryhmä, joka on mukana Venäjän paikallisessa pankkitoiminnassa. Jatkossa tarkoitus on entisestään tehostaa IBM:n toimintaa niillä alueille, missä pohjoismaiset yritykset ovat aktiivisia. Lähinnä tämä tarkoittaa Luoteis-Venäjää, mutta myös Vladivostokin, Permin ja Jekaterinburgin alueita, yksikönjohtaja Esa Teräväinen kertoi.

IMB on nyt Venäjän viidenneksi suurin pankki, kun pankkikriisi pyyhki ison nipun kilpailijoista näyttämöltä. Sen osuus Venäjän ulkomaan maksuliikenteestä lähentelee 10:tä prosenttia, ja maan 200 suurimmasta viejästä joka viides on sen asiakas.

Pohjoismaisia asiakkaita on yli 500, joista nelisensataa suomalaisia. MNB-ryhmän laajenemisen myötä uusia asiakkaita uskotaan tulevan varsinkin Tanskasta ja Norjasta.

STT-VT
24.11.2000


Talous -sivulle