Korkea radonpitoisuus porakaivon vaara
Porakaivojen radonpitoisuudet ylittävät usein sallitut rajat graniittipohjaisilla alueilla. Noin 20 000 ihmistä käyttää porakaivovettä, jonka radonpitoisuus ylittää 1 000 becquereliä litrassa. Radonongelmaa esiintyy varsinkin eteläisen Suomen kesämökkikunnissa.
Porakaivoissa radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat keskimäärin kymmenkertaisia verrattuna rengaskaivoihin ja kaksikymmenkertaisia verrattuna verkostovesiin. Luvut perustuvat Säteilyturvakeskuksen tietoihin.
Se suosittelee yksityistalouksille radonpitoisuuden pienentämistä, jos veden radonpitoisuus ylittää 1 000 Bq litrassa.
Radon on hajuton ja mauton radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy maankuoressa. Radon on uraanin hajoamistuote.
Veden radonista on haittaa juotuna ja hengitettynä. Radonpitoisen talousveden pitkäaikainen käyttö saattaa lisätä mahasyövän riskiä ja huoneilman radonpitoisuus keuhkosyöpäriskiä.
Kemisti Nina Sundman Turun kaupungin elintarvikelaboratoriosta sanoo, että porakaivon radonpitoisuus kannattaa aina selvittää. Turun seudulla on tänä vuonna tutkittu satunnaisesti noin 400 kaivon radonpitoisuus, joista 90 kaivon radonpitoisuus kohosi Säteilyturvakeskuksen suositusarvon tuntumaan.
Korkeita pitoisuuksia löytyi mm. Kemiöstä, Rymättylästä ja Paraisilta. Naantalin Luonnonmaalla mitattiin pari vuotta sitten hälyttävä arvo, 26 500 Bq litrassa. Pitoisuudet voivat vaihdella paljon aivan vierekkäisissä kaivoissa.
Radonin maailmanennätys Suomessa
Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa porakaivovesien radonpitoisuudet ovat suurimpia maailmassa. Tiettävästi maailman suurin talousveden radonpitoisuus on mitattu porakaivossa Askolassa, 77 500 Bq litrassa.
Sundman kertoo, että talousvesi voidaan puhdistaa radioaktiivisista aineista ilmastamalla tai aktiivihiilisuodatuksella. Markkinoilla olevat ilmastimet ovat tehokkaita mutta suhteellisen kalliita. Yksityistaloudet voivat anoa avustusta korkeiden pitoisuuksien alentamiseen alueellisista ympäristökeskuksista.
Vesilaitosten verkostovettä käyttää Säteilyturvakeskuksen mukaan tätä nykyä 90 prosenttia suomalaisista. Suurin osa vesilaitosten käyttämästä pohjavedestä on peräisin maaperästä ja vain pieni osa kallioporakaivoista.
Järjestetyn vesihuollon ulkopuolella olevat taloudet käyttävät pääasiassa yksityisiä kaivoja. Arviolta noin 500 000 ihmistä käyttää rengaskaivojen vettä ja noin 200 000 kallioporakaivojen vettä.
Porakaivoja käytetään lisäksi vapaa-ajan asunnoissa. Porakaivojen lukumäärää ei tiedetä tarkasti. Vakituisen asunnon yhteydessä niitä arvioidaan olevan lähes 100 000.
STT-VT
24.11.2000
