Ruotsin taito ei aina riitä ruotsiksi oppimiseen
Kaksikieliset tiukoilla koulussa
Ruotsinkielisiin kouluihin kaivataan lisää äidinkielen opetusta, koska erot oppilaiden ruotsin kielen taidoissa haittaavat oppimista.
Opettajien arvion mukaan kielivaikeuksia on joka viidennellä ruotsiksi kouluaan käyvällä, kertoo Etelä-Suomen lääninhallituksen selvitys.
Syy löytynee suomen kielen vahvasta vaikutuksesta. Paikkakunnilla, joilla suomi on vahvassa asemassa, ruotsinkieliset koulut ovat joutuneet alentamaan äidinkielen opetuksensa tasoa.
Selvityksestä ilmenee, että kaiken kaikkiaan kolmannes ruotsinkielisten koulujen oppilaista puhuu välitunnilla suomea keskenään.
Sivistystoimentarkastaja Martin Gripenberg pohtii, kannattaako kaikkia kaksikielisiä lapsia edes panna ruotsinkieliseen kouluun.
Luokassa tilanne käy hankalaksi, kun äidinkielen opetus sovitetaan heikoimpien mukaan eikä taitavammille kielenkäyttäjille riitä opittavaa.
Kirjat apuun
- Koulut ovat selvästi kiinnostuneempia opettamaan kelvollista ruotsia kaksikielisille lapsille kuin erinomaista ruotsia yksikielisille lapsille, katsoo Gripenberg.
Hän kehottaa vanhempia lukemaan päivittäin kaksikielisille lapsilleen, jos he haluavat näiden käyvän koulunsa ruotsiksi. Myös ruotsinkielisissä kouluissa oppilaisiin voitaisiin juurruttaa hyvää ruotsia päivittäisten lukuvarttien avulla.
Kaikkein eniten hankaluuksia on puhtaasti suomenkielisillä oppilailla, joita on noin viisi prosenttia ruotsinkielisten koulujen oppilaista. 45 prosenttia oppilaista on kaksikielisestä kodista, ja loput eli puolet kaikista oppilaista on täysin ruotsinkielisiä.
Puutteellista ruotsin taitoa voidaan paikata joko tukiopetuksella ja erityisopetuksella tai tehostamalla koko luokan äidinkielen opetusta. Gripenbergin mukaan oppilaiden on helpompia hyväksyä koko luokan lisäopetus. Tuki- ja erityisopetukseen suhtaudutaan usein kielteisesti.
STT-IKK
24.11.2000
