Menneisyys yhä selvittämättä Romaniassa
Kun kommunistidiktaattori Nicolae Ceausescu teki jotakin, hän teki sen näyttävästi. Viime töikseen hän tuhosi isoja osia Bukarestin vanhasta kaupungista, jota ennen vanhaan kutsuttiin Balkanin Pariisiksi.
Tilalle hän rakennutti jättipalatsin, maailman toiseksi suurimman rakennuksen Pentagonin jälkeen.
Kansojen palatsissa, Romanian nykyisessä parlamenttitalossa, on yli tuhat työhuonetta, pitkiä käytäviä ja valtavia auloja, joita samoillessaan voi yhä aistia Ceausescujen mahdin ristiriidan. Koristeellisilta käytäviltä ja ylellisistä työhuoneista avautuu näkymä matalaksi lyötyyn Bukarestiin.
- Te ette koskaan osaa edes kuvitella, minkälaisessa ahdingossa romanialaiset elivät Ceausescujen kaudella.
Jokainen kirjoituskone oli rekisteröitävä. Naiset kuolivat hirvittävissä olosuhteissa abortteihin, koska ehkäisyvälineet olivat kiellettyjä.
Tavarapula oli pientä ihmisten henkiseen ahdinkoon verrattuna, kuvaa diktatuurin ankeita ja pimeitä loppuvuosia bukarestilainen Maria Bica, joka toimi presidentti Emil Constantinescun kampanjapäällikkönä vuosina 1992 ja 1996.
Vallankumous vain takinkääntö?
Maria Bica myöntää hetkeäkään epäröimättä, että romanialaiset elävät yhä menneisyytensä vankilassa, josta vapautuminen ja sovinnon rakentaminen on tuskallinen prosessi.
Pahamaineisen turvallisuuspoliisin Securitaten salaiset arkistot ovat vasta avautumassa. Asiakirjapino on 12 kilometrin pituinen, ja niiden sisältämä tieto on jo johtanut ministereiden eroon.
Myös Bukarestin kaupunginjohtajavaalissa oli kesällä mukana useita Securitatelle ilmiantoja tehneitä poliitikkoja. Kaikkein katkerinta ihmisille on kuitenkin nähdä, että lähes kaikkia tarkkailtiin ja ilmiantajina oli jopa oman perheen jäseniä.
Monet epäilevät, että iso määrä tiedostoja tuhottiin Romanian vallankumouksessa jouluna 1989.
Monet ovat myös sitä mieltä, ettei vallankumous ollutkaan vallankumous vaan vallankaappaus: Ceausescun liittolaiset vain teloittivat Ceausescun pariskunnan, käänsivät takkinsa ja ryhtyivät nimittään valtaansa demokratiaksi. Monet entiset Securitaten korkeat virkamiehet ovat johtopaikoilla Romanian talouselämässä.
Maria Bican mukaan Romania maksaa sunnuntaisissa vaaleissa laskua myös selvittämättömästä menneisyydestään. Valtaan on pääsemässä uudelleen Ceausescun lähiliittolainen ja Romanian presidenttinä vuoteen 1996 toiminut Ion Iliescu.
Myös äärikansallisen suur-Romania -puolueen kannatus on kasvanut, ja puolueen presidenttiehdokas Vadim Tudor on joissakin kyselyissä jo jättänyt taakseen hallituksessa istuvat keskustan ja vasemmistoliberaalien ehdokkaat.
- Ihmiset oppivat vihaamaan valtaa. Olen välillä epätoivoinen yrittäessäni selittää ihmisille, että Romanian on pakko uudistua ja että ääni PDSR:lle (Ion Iliescun sosialistipuolue) merkitsee askelta taaksepäin, demokraattisen liiton rippeiden (CDR 2000) vaalityötä tekevä Maria Bica sanoo.
"Poliitikoilla vain oma etu mielessä"
Uudistusmielinen presidentti Emil Contantinescu ja CDR voittivat vuoden 1996 vaalit, mutta ryhmittymä on nyt hajonnut eikä sillä ole enää enemmistöä Mugur Isarescun hallituksessa.
Isarescu tavoittelee presidentinvirkaa sitoutumattomana ja hänen kannatuksensa on suurin piirtein sama kuin liberaalien (PNL) Theodor Stolojanin. Demokraattiseen liittoon aiemmin kuuluneiden liberaalien on arveltu liittoutuvan Iliescun sosialistipuolueen kanssa vaalien jälkeen.
Mielipidekyselyjen mukaan romanialaiset eivät luota poliitikoihinsa ja hyvin monet haikailevat Ceausescun kautta, joka jälkikäteen katsottuna oli monen mielestä onnellista aikaa nykyiseen verrattuna.
- Poliitikot ovat epärehellisiä ja tavoittelevat vain omia etujaan. He myyvät valtion omaisuutta pilkkahintaan, kansallisilla ylpeyksillämme ei näytä olevan minkäänlaista arvoa, sanoo bukarestilainen opiskelija Adrian Bondila (22).
STT-VT
25.11.2000
