Internetin haitallisia sisältöjä pyritään torjumaan
Suomessa pyritään löytämään keinoja, joilla voitaisiin torjua Internetissä liikkuvia laittomia ja haitallisia aineistoja.
Professori Jukka Kemppinen Teknillisestä korkeakoulusta selvittää, miten alan toimijat voisivat keskenään sopia tietyistä pelisäännöistä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on tilannut Kemppiselta selvityksen, jossa kartoitetaan Internetin laittomiin ja haitallisiin sisältöihin liittyvä lainsäädäntö ja sen puute. Selvitykseen sisältyy myös katsaus alan kansainväliseen tilanteeseen.
Kemppisen mielestä asiaan on korkea aika saada jotain tolkkua, koska varsinainen Internet-vallankumous on jo ovella. Kun Internet tulee kännyköihin, sen käyttö yleistyy räjähdysmäisesti ja toimijoiden asema muuttuu.
- Hyvä lähtökohta olisi pyrkiä mahdollisimman pitkälle hoitamaan alan ongelmia itsesäätelyllä. Internetissä liikkuvan aineiston säätely kansallisella lainsäädännöllä on kuitenkin tuloksetonta ja jopa mahdotonta, Kemppinen huomauttaa.
- Jos jotkut haluavat levittää sisällöltään rikollista aineistoa Suomeen, niin riittää, että he vievät koneensa vaikkapa Pietariin. Siellä he ovat Suomen lainsäädännön tavoittamattomissa.
Itsesäätelystä hyviä kokemuksia
Suomessa on vanhastaan hyviä kokemuksia itsesäätelystä perinteisen median puolelta. Esimerkiksi televisioyhtiöt ovat sopineet lasten kehitykselle haitallisten ohjelmien pelisäännöistä ja Julkisen sanan neuvostoon voi valittaa median toiminnasta.
- Myös postimyynti saatiin aikoinaan hyvin nopeasti normaaleille urilleen. Sähköisestä kaupankäynnistä taas on jo 25 vuoden ajan ollut esimerkkinä Veikkaus Oy, joka on hyvin organisoitu ja käsittääkseni käyttäjille hyvin turvallinen. Sehän on ollut online-toimintaa iät ja ajat, Kemppinen huomauttaa.
Todennäköisesti yhteisistä pelisäännöistä ovat eniten kiinnostuneita muutenkin rehelliset toimijat, joille on tärkeää säilyttää kuluttajien luottamus. Kemppisen mielestä sekin riittäisi.
- Ratkaisu olisi vajavainen, mutta luullakseni sen kanssa voitaisiin elää. Suurin osa ihmisistä käyttää Internetissä kuitenkin vain tiettyjen palveluntarjoajien sivuja. Ilman muuta sinne jää epämiellyttävää kamaa, mutta sellaista on myynnissä myös jokaisessa R-kioskissa, Kemppinen muistuttaa.
Huonot palvelut kuriin
Kemppinen toivoo mahdollisimman laajaa keskustelua Internetin sisällöistä ja niiden valvonnasta. Selvitysmies itse aikoo avata lähiaikoina kotisivun, jonne voi lähettää asiaan liittyviä kannanottoja.
Hurjimpia ääriesimerkkejä Internetin haitallisesta sisällöstä ovat lapsiporno ja muut selvästi rikolliset aineistot.
Arkipäiväisempi esimerkki voisi Kemppisen mielestä olla vaikkapa lukion matematiikan valmennuskurssi, joka on niin huono, ettei se mitenkään paranna suorittajan mahdollisuuksia päästä läpi matematiikan yo-kirjoituksista.
- Pitäisikö perustaa vaikka verkkosivu, jossa varoitettaisiin tällaisista ala-arvoisista palveluista, vai mikä voisi olla ratkaisu, Kemppinen pohtii.
Toinen hankala kysymys on, mikä on esimerkiksi Kolumbuksen, Sonera Plazan tai Saunalahden kaltaisten palveluntarjoajien oikeudellinen vastuu. Jos palvelun ylläpitäjälle on ilmoitettu, että sivuilta löytyy lainvastaista tai loukkaavaa aineistoa, aiheuttaako tämä toimimisvelvollisuuden tai kenties vahingonkorvausvastuun?
Suomessa on jo käyty oikeutta tapauksissa, joissa kunnianloukkauksen tuntomerkit täyttäviä parjauksia on levitetty sähköpostia käyttäen. Siltä osin rikoslaki on selvä, eli ei ole väliä, levittääkö loukkauksia tavallisen postin vai sähköpostin kautta. Myös kuluttajansuojalaki koskee periaatteessa myös Internetin kautta välitettäviä palveluita.
Perinteisen median sisällöstä vastaa viime kädessä vastaava päätoimittaja, jonka asema on laissa määritelty. Internetissä se ei Kemppisen mukaan mitenkään onnistu. "Viestimiä" on miljoonia, ja iso osa niistä toimii vain väliaikaisesti.
Kemppisen selvityksen on määrä valmistua alkusyksystä ensi vuonna.
STT-IKK
24.11.2000
