Kotimaista kinkkua riittää joulupöytiin, mutta hinta nousee
Kotimaista kinkkua riittää hyvin joulupöytiin tänäkin vuonna, mutta hinta saattaa olla jonkin verran viimevuotista korkeampi.
- Reippaasti yli 20 markkaa kilolta, haarukoi Lihateollisuusyhdistyksen asiamiehenä toimiva johtaja Lea Lastikka Elintarviketeollisuusliitosta.
Kinkun kallistumisen taustalla on se, että sianlihan hinta on tänä vuonna noussut voimakkaasti koko Euroopassa. Edes Tanskasta ei pitäisi nyt tulla tarjolle kovin halpoja kinkkuja, sillä sikäläiset tuottajahinnat ovat kutakuinkin Suomen tasolla.
- Jos sellaisia on tulossa, niin se on sitten jo tietoista markkinoiden valtaamista, Lastikka sanoo.
Sianlihan tuottajahinnat Euroopassa ovat tänä vuonna nousseet hieman yli seitsemästä noin yhdeksään markkaan. Suomessa nousu on ollut maltillisempaa ja tällä hetkellä Suomen hintataso on Euroopan keskitason alapuolella. Suomalainen tuottaja saa sianlihakilosta noin 8,30 markkaa.
Tanskassa hinta on sama, mutta esimerkiksi Ruotsissa tuottajahinta on jo noin 9,50 markkaa kilolta.
600 000 kotimaista kinkkua
Hintojen nousun taustalla on se, että tuotantoa on määrätietoisesti pyritty supistamaan kaikkialla Euroopassa. Suomessa puhuttiin alkusyksystä jopa porsaspulasta, mutta kinkkujen loppumista kesken ei Lastikan mukaan tarvitse pelätä.
- Niitä on kerätty varastoon pitkin alkusyksyä ja loppukesää. Samaan määrään ollaan valmistauduttu suurin piirtein kuin edellisinäkin vuosina eli noin 600 000 kotimaista kinkkua tulee myyntiin.
Viime vuonna noin joka kymmenes Suomessa syöty joulukinkku oli tanskalainen. Nytkin Tanskaan on tiettävästi lähtenyt tilauksia melko suurista määristä. Siitä, millä hinnalla tilaukset on sovittu, Lastikalla ei ole tietoa.
Lihateollisuuden kannalta joulukinkkujen myynti ei ole erityisen kannattavaa bisnestä, koska kilpailu on niin kova. Tuottajahintoja joulusesonki ei heilauta mihinkään suuntaan, koska kinkkuja kerätään varastoon puoli vuotta.
Kaupalle joulukinkku on perinteisesti ollut ns. sisäänvetoartikkeli, jota saatetaan myydä jopa reippaasti alle sisäänostohinnan.
- Jotkut kauppiaat jopa ilmoittavat julkisuudessa ennen joulua, kuinka paljon he sijoittavat kinkkukauppaan. Se lasketaan ikään kuin markkinointikustannukseksi, jolla houkutellaan ihmisiä kauppaan, Lastikka huomauttaa.
Halpuus ei ole hyvää mainosta
Lihateollisuudessa possunlihan polkumyyntiä ei katsota pelkästään hyvällä. Useissa Euroopan maissa laki kieltää myymästä tavaraa seuraavassa portaassa halvemmalla kuin sisäänostohinta, jos siitä ei ole erikseen sovittu myyjän kanssa, Lastikka huomauttaa.
- Me kyllä vähän peräänkuulutetaan Suomeenkin tällaista järjestelmää. Myös kuluttajan kannalta kovin halpojen kampanjatuotteiden käyttö harhauttaa hintakuvaa, sillä jos katsoo kaupan kokonaistuottoja, niin kyllä se jossain muussa otetaan takaisin.
Halpamyyntiä ei Lastikan mielestä voi pitää kovin imartelevana markkinointikeinona varsinkaan nyt, kun lihan ympärillä on kohuttu niin paljon kaikenlaisista skandaaleista.
- Alan tuotannolta vaaditaan kuitenkin äärettömän hyvää turvallisuutta, ketjun läpinäkyvyyttä ja tiukkaa laadunvalvontaa. Keski-Euroopassa on nähty, että kun hintaa painetaan tarpeeksi alas, saattaa tulla houkutusta kaikenlaisiin ikäviin temppuihin, jotka sitten pilaavat koko alan mainetta, Lastikka murehtii.
Hän epäilee, että kohu hullun lehmän taudista saattaa meilläkin vähentää naudan- ja vastaavasti lisätä sianlihan kulutusta.
- Vaikka Suomessa ei näitä BSE-ongelmia ole ollut, niin kyllä se vääjäämättä heijastuu kuluttajien ajatteluun, kun asia on koko ajan tapetilla.
STT-IKK
24.11.2000
