Tuomioja: Suomi jo toteuttaa kokouksessa päätettyjä asioita
EU hakee kilpailuvauhtia tietoyhteiskunnasta
EU-maiden johtajat hyväksyivät perjantaina Lissabonissa kunnianhimoiset tavoitteet, joilla halutaan nostaa Euroopan kilpailukykyä, parantaa työllisyyttä ja lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Päämääränä on tehdä
Euroopasta kymmenessä vuodessa kilpailukykyisin
tietoyhteiskunta maailmassa.
Puheenjohtajamaa Portugalin pääministeri Antonio
Guterres sanoi, että huippukokouksen tulokset
merkitsevät vallankumousta ja ne ylittivät kaikki
hänen odotuksensa.
Suomen ulkoministeri Erkki
Tuomioja (sd.) oli hieman maltillisempi.
- Kokouksen päätelmät eivät tuo varsinaisesti
mitään uutta siihen, mitä emme muutenkin olisi
Suomessa tekemässä, Tuomioja sanoi.
Perjantaina päättynyt kaksipäiväinen
huippukokous keskittyi työllisyyden,
talousuudistusten ja sosiaalisen
yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen.
Suomi oli tyytyväinen tietoyhteiskunnan
kehittämiseen liittyviin päätöksiin ja erityisesti
siihen, että EU:n televiestintämarkkinat luvattiin
vapauttaa vuoteen 2001 mennessä ja
paikallisverkot vuotta myöhemmin.
Jokaiselle unionin kansalaiselle halutaan taata
tietoteknologian perustaidot. Kaikkien koulujen on
määrä saada Internet-yhteydet ja
multimediaresurssit vuoden 2001 loppuun
mennessä.
Suomessa tavoite on jo käytännössä
toteutunut. Lisäksi tarpeellisen määrän opettajia
on opittava käyttämään uutta tekniikkaa 2002
mennessä.
Tavoitteena on yritysten, kotien ja
tutkimuslaitosten kytkeminen nopeisiin
Internet-verkkoihin. Samalla liike-elämälle
halutaan taata edullinen nykyaikainen
viestintäympäristö.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) mukaan
kokouspäätelmät merkitsevät sitä, että Suomen
korkean teknologian taso antaa mahdollisuuksia
lisätä toimintoja Euroopassa.
Suomen
elinkeinoelämälle tulee hänen mukaansa hyötyä,
joka jakautuu kaikille kansalaisille.
- Se tulee sitä kautta, että Euroopan lippulaivaksi
nousee sen tyyppinen toiminta, jossa meillä
osaaminen on vahvinta tasoa, Niinistö sanoi.
Tuomiojakin uskoi, että kokouksen antia voidaan
hyödyntää.
- Jos koko Euroopan kilpailukyky
tämän seurauksella paranee, niin tottakai se
vaikuttaa myös suomalaisen työn kysyntään, hän
sanoi.
Ei sitoutumista
kasvulukuihin
Mihinkään kasvulukuihin tai työllisyyden
alentamiseen jäsenmaat eivät odotetusti
sitoutuneet. Päätelmien muotoilussa
täystyöllisyydelle halutaan luoda edellytykset.
Tavoitteena on nostaa unionin työllisyysaste
nykyisestä 61:stä prosentista lähelle 70
prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Tämä on osin
jo toteutunut, sillä esimerkiksi Tanskassa
työllisyysaste on lähes 80 prosenttia.
Noin kolmen prosentin keskimääräinen
talouskasvu katsotaan realistiseksi lähivuosina,
mikäli huippukokouksen tavoitteita toteutetaan
kestävältä pohjalta. Samalla halutaan helpottaa
erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten
toimintaa sekä rahoitusta.
Euroopan investointipankista PKT-yrityksille
kohdennetaan miljardi euroa lisää riskipääomaa.
Samalla luodaan 12-15 miljardin euron
lainoitusohjelma seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Myös Euroopan sosiaaliset mallit halutaan
uudistaa. Tietopohjaisen yhteiskunnan
korostetaan vähentävän sosiaalista syrjäytymistä
ja estävän kuilun syventymisen rikkaiden ja
köyhien välillä.
Päätöslauselman teksti vesittyi lähinnä Ranskan
vaatimuksesta kaasun, sähkön ja veden
tuotannon sekä liikenteen ja postipalveluiden
vapauttamisen osalta.
Nyt vapauttamista
tyydytään nopeuttamaan, eikä tarkkaa
aikatavoitetta aseteta. Esimerkiksi Suomi oli
toivonut selkää takarajaa energian ja liikenteen
osalta.
Britannian pääministeri Tony Blair nälväisi
ranskalaisia toteamalla, että jopa hänen
virka-asuntonsa sähköt tulevat ranskalaiselta
yhtiöltä. Hän toivoi naapurimaaltaan hieman
vastavuoroisuutta markkinoiden avaamisessa.
Työllisyyskokous
jatkossa joka kevät
EU-johtajat järjestävät työllisyyttä ja sosiaalisia
asioita käsittelevän huippukokouksen jatkossa
joka kevät. Niinistön mukaan Suomi oli ainoita
maita, jotka esittivät kokouksen pitämistä
harvemmin tarpeen mukaan.
- Tällaisiin kokouksiin tulee myös odotuksia, ja
erityisesti euroaluetta ajatellen odotuksiin on
syytä myös vastata. Yhden vuoden periodi saattaa
olla hieman lyhyt siihen, että kyettäisiin kovin
dynaamisia ratkaisuja antamaan, Niinistö arveli.
Lissabonissa päätettiin, että uusia
työllisyysprosesseja ei luoda. EU-elinten ja
työmarkkinaosapuolten kesken järjestetään ensi
kesäkuussa foorumi, jossa olemassaolevia
prosesseja edistetään.
STT-MH
24.3.2000
Politiikka -sivulle
|