Sosiaalibarometri 2000: Eriarvoisuus kasvaa edelleen
Suomen talouden kasvu ei ole tuonut hyvinvointia läheskään kaikille. Lähes miljoona suomalaista asuu kunnissa, joiden mahdollisuudet tarjota asukkailleen riittävät sosiaalipalvelut ovat entisestään heikentyneet.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain
julkaisema sosiaalibarometri kertoo kansalaisten
jakaantuvan yhä selkeämmin menestyjiin,
pärjääjiin ja häviäjiin.
Kuntia, joilla on vaikeuksia taata kuntalaisille
riittäviä palveluja, on eniten Pohjois- ja
Itä-Suomessa, missä muuttoliike vielä heikentää
tilannetta entisestään.
Heikoimmassa asemassa jo vuosia olleet
pitkäaikaistyöttömät sekä päihde- ja
mielenterveysongelmaiset ovat jääneet pysyvästi
häviäjiksi. Häviäjiksi arvioidaan suomalaisessa
hyvinvointiyhteiskunnassa jäävän noin 10-20
prosenttia väestöstä.
Yleisen hyvinvoinnin kasvusta osattomiksi
näyttävät nyt jäävän myös iäkkäimmät, hoivan
tarpeessa olevat vanhukset, jotka sinnittelevät
pelkän kansaneläkkeen varassa.
- Tämä on uusi ilmiö, josta ei ole vielä tarkkaa
kuvaa, sanoo Sosiaaliturvan keskusliiton
toiminnanjohtaja Leif Rönnberg.
Rönnberg epäilee, että taistelu vanhusten
niukoista palveluista on kiristynyt, kun väestö
vanhenee. Myös muuttoliike jättää huonokuntoisia
vanhuksia yksinään syrjäkylille, mistä palvelut
ovat jo kaikonneet.
Sosiaalitoimistot eivät
sosiaaliasiamiestä kaipaa
Sosiaalibarometrin mukaan kaikki kansalaiset
eivät näytä saavan riittäviä palveluita. Järjestöjen
mielestä ongelmana on myös se, että
kansalaisilla ei ole monimutkaisista
etuusjärjestelmistä riittävästi tietoa ja tästä
syystä sosiaaliasiamiesjärjestelmä olisi otettava
käyttöön mahdollisimman pian.
Sen sijaan kuntien sosiaalitoimi ei kaipaa
sosiaaliasiamiestä, joka tulisi kertomaan
kansalaisille etuuksista ja seuraamaan
päätöksentekoa. Noin puolet sosiaalitoimen
vastaajista ei pitänyt sitä erityisen tarpeellisena.
Kahtia jakautuvaan maahan
tarvitaan tasausjärjestelmää
Alueellinen tasa-arvo on barometrin mukaan osin
jo murtunut. Suurin osa kunnista näyttää kulkevan
kohti parempia aikoja, mutta kuudennekselle
kunnista tulevaisuus näyttää synkältä. Näissä
kunnissa myös riittävien palvelujen turvaaminen
koetaan vaikeaksi.
Sosiaaliturvan keskusliitto ratkaisisi
eriarvoisuusongelman valtionosuuksien
tasausjärjestelmän, jolla saataisiin edes
peruspalvelut turvattua myös kaikkein
heikommassa asemassa olevissa kunnissa.
Myös sosiaalipoliittinen tietämys on maakunnissa
heikkoa, ja tästä syystä tarvittaisiin
maakunnallisia sosiaalialan osaamiskeskuksia,
joista tieto leviäisi syrjäisimmillekin kunnille.
Myös kuntien sosiaalipolitiikan sisältöä olisi
katsottava tarkemmin. Maasta löytyy kuntia,
joissa sosiaalipolitiikkaa painotetaan, mutta
toisaalta kuntia jotka olivat sitä ensimmäiseksi
laman varjolla purkamassa. Nyt ollaan
selvittämässä käytettiinkö näissä purkajakunnissa
rahat mahdollisesti johonkin muuhun, sanoo
Rönnberg.
Ministeri Perho tarjoaa
ratkaisuksi yhteistyötä
Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perhon (kok.)
mielestä ratkaisuja kuntien palveluongelmiin on
etsittävä kuntien yhteistyöstä. Muutaman kunnan
yhteinen sosiaalityöntekijä voisi erikoistua
esimerkiksi vammaispalveluihin ja yhteinen
psykologi lasten ja nuorten
mielenterveyspalveluihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksessa olisi
Perhon mielestä lisättävä valmiuksia yhä
vaikeutuvien ongelmien ratkaisemiseen.
STT-MH
24.3.2000
Politiikka -sivulle
|