Venäjän vaalien aattona lopputulos näyttää selvältä

Asetelma on alusta lähtien ollut perin erilainen kuin neljä vuotta sitten, kun Boris Jeltsinin ja kommunistijohtaja Gennadi Zjugnovin suosio oli vaalikamppailun alussa jotakuinkin tasaväkinen. Putin on hallinnut gallupeja jo pitkään.

- Nytkin Zjuganovin suosio on 20 prosenttia, mutta edellisissä vaaleissa Jeltsinilläkin oli 20 prosenttia, ja epävarmuus oli erittäin suuri, Susiluoto muistelee.

Vaali ratkesi Jeltsinin hyväksi osin siksi, että Zjuganovin äänestäjiä tavoittelemaan asettui kenraali Aleksandr Lebed. Lisäksi vaikutusvaltaiset liikemiehet rahoittivat Jeltsinin kampanjaa torjuakseen kommunistin nousun maan johtoon.

Susiluodon mukaan Putinin nousua selittää osin se, että tämä Boris Jeltsinin yllätyseron jälkeen osasi ottaa vallan käsiinsä.
- Putin käyttäytyy nyt niin kuin hän olisi jo presidentti.

Hänen selkänojanaan on presidentinhallinto, jossa työskentelee 100 000 henkeä ja joka hallinnoi Venäjän valtion suunnatonta omaisuutta. Myös kaksi Venäjän valtakunnallista tv-kanavaa on tehnyt vaalityötä Putinin puolesta.

- Televisio kuvaa häntä koko ajan, ja muita ehdokkaita ei edes näy. Jos 1996 puhuttiin manipuloinnista se oli pientä verrattuna nykypäivään. Putinista annetaan kuva suihkuhävittäjällä lentävänä sankarina, joka ratkaisee Tshetshenian sodan, jota 75 prosenttia venäläisistä kannattaa, Susiluoto sanoo.

Myös Putinin poliittiset vastustajat - kuten Moskovan kaupunginjohtaja Juri Luzhkov - ovat laskeneet aseensa tämän suosion edessä, ja vaalikassaan tulvii rahaa niiltä, jotka haluavat olla "voittajan puolella".
- Kaikki ovat laskeneet aseensa, paitsi Zjuganov, ja hänkin on antautumislinjalla.

Länsikin on Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin ja Britannian pääministerin Tony Blairin suulla arvioinut myönteisesti pääehdokasta.

Venäläinen haluaa uskoa

Putinin poliittinen ja taloudellinen ohjelma on edelleen suuressa määrin arvoitus, sillä hän on kampanjoinut yleisten iskulauseiden turvin. Sekasortoon väsyneeseen venäläiseen hän vetoaa järjestyksen miehenä, vaikkei kadunmies hänestä paljoa tiedäkään.

- Haastattelututkimuksissa 50 prosenttia on sanonut, etteivät he tiedä Putinin linjasta ollenkaan, ja sitten on erilaisia arvauksia. Ihmiset eivät tiedä, kuka hän on, mutta silti häneen halutaan uskoa.

Susiluoto ymmärtää Venäjän älymystön huolta siitä, että Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB:n kasvatti saattaisi turvautua itsevaltaisiin otteisiin.
- Sillä on historiallinen tausta Stalinin takia, mutten jaksa uskoa, että Putin menisi diktatuuriin.

Tutkija arvelee, että presidentinvaalien jälkeen valittavan hallituksen kokoonpano antaa ensi viitteitä siitä, minkälaiseksi Putinin politiikka muodostuu.

Putin on jo miehittänyt Kremlin hallintoa kotikaupungistaan tutuilla pietarilaisilla miehillä - neuvostoajoilta tuttuun tapaan.
- Venäjä on verkostojen maa. Brezhnev toi oman joukkueensa Dnepropetrovskista, Jeltsin toi omansa Sverdlovskista eli alueilta, joilta johtaja on kotoisin.

Mistä rahat?

Venäjän tulevan presidentin ratkaistavana on tukku kiperiä ongelmia, joista ensimmäisiin kuuluu kysymys "mistä rahat?"

Maan talous on kuralla samaan aikaan kun valtion kassan pääasiallinen vientitulolähdekin - energiasektori - kaipaisi miljardi-investointeja uudistuksiin.

Putinilla ei ole myöskään tarpeeksi valtaa yksinään ilman liittolaisia.
- Jokainen kuvernööri ja oligarkki kyllä kumartaa hänelle, mutta todellisuudessa tekee jotain muuta. Hän tarvitsee liittolaisia, koska valtio on heikko, Susiluoto muistuttaa.

Maan päämies joutuu myös pohtimaan kysymystä siitä, miten keskusvallan ja alueiden välistä vallanjakoa rukataan.

- Alueet ovat ottaneet itselleen keskusvallan tehtäviä, ja niillä on erioikeuksia. Arviolta 7 000 paikallislakia ja -määräystä on ristiriidassa keskuksen määräysten kanssa. Miten purkaa tämmöinen sekasotku, Susiluoto aprikoi.

Sen sijaan Jeltsinin valtakautta halvauttanut kiistely Kremlin ja parlamentin kesken näyttää ainakin hetkellisesti olevan ohi.

Susiluoto pitää Putinin vetoa nostaa kommunisti viime joulukuussa valitun duuman puhemieheksi "häikäisevän pelurintaidon" ilmauksena.

- Jeltsinin aikana duuma oli todellinen vaara, ja vielä keväällä 1999 häntä pyrittiin erottamaan. Duuman ja presidentin vastakohtaisuus dominoi kaikkea. Parlamentin pommittaminen 1993 jätti arven, joka ei koskaan parantunut.

Selvää on myös se, että Tshetshenian sodan jälkihoito on ongelmallista.
- Venäjä on luonut sodalla itselleen ongelman sadaksi vuodeksi. Tuhottu maa, ei asuntoja, ei työpaikkoja, verikostoperinne, tutkija luettelee.

Suomen tuntija

Putinin nousu Venäjän presidentiksi merkitsisi myös sitä, että Kremlissä istuisi Suomen tuntija.
- Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan alhaalta ylös, Susiluoto sanoo.

Putin oli Pietarin ulkosuhteista vastaavana apulaiskaupunginjohtajana paljon tekemisissä suomalaisten kanssa ja kävi täällä useita kertoja.

- Silloin Suomi oli Pietarin ulkomaankauppatilastoissa ykkönen, ja lähialuepolitiikan kautta kymmenet suomalaiset tutustuivat häneen. Hänestä on syntynyt mielikuva miehenä, joka oli tehokas ja teki työnsä hyvin, Susiluoto sanoo.

Arvoitus on se, minkälainen kuva Putinille muodostui Suomesta.
- Toivottavasti hän on saanut meistä hyvän kuvan, tutkija nauraa.

STT-MH
24.3.2000

Ulkomaat -sivulle