Ympäristöjärjestö moittii teollisuusmaiden luonnonvarojen käyttöä
Saasteiden ja jätteen määrä kasvaa tuoreen amerikkalaisraportin mukaan edelleenkin monissa teollisuusmaissa.
Keskiviikkona julkistetun
selvityksen mukaan jopa kaksi kolmannesta
käyttöön otetusta raaka-aineesta päätyy vuoden
kuluessa jätteeksi ympäristöön.
Tehokkaammasta luonnonvarojen käytöstä ja
kierrätyspyrkimyksistä huolimatta jätteet ja
saasteet ovat lisääntyneet monissa
teollisuusmaissa lähes 30 prosenttia vuodesta
1975, sanoo Washingtonissa sijaitseva Maailman
luonnonvara-instituutti WRI raportissaan.
Instituutti on selvittänyt tarkasti viiden maan
raaka-ainekierron: tutkimuksessa olivat mukana
Yhdysvallat, Japani, Saksa, Hollanti ja Itävalta.
Jokaisen maan omat tutkijat osallistuivat
selvityksen tekoon.
Tutkijat tarkastelivat luonnonvarojen kuten
mineraalien, fossiilisten polttoaineiden, puun ja
maataloustuotteiden kiertokulkua kaikissa
mahdollisissa vaiheissa raaka-aineen
esillesaamisesta sen hävittämiseen.
Ilmakehä suurin kaatopaikka
Selvityksen mukaan fossiilisten polttoaineiden
tuottaminen ja niiden käyttö toi yhä edelleen
pahimmat saasteongelmat.
- Ilmakehä on yhä suurin teollisuusjätteiden
kaatopaikka, todetaan tutkimuksessa.
Monien vaarallisten aineiden, kuten lyijyn ja rikin,
luontoonpääsy oli vähentynyt, mutta samalla mm.
arsenikkia joutuu luontoon entistä enemmän.
Jotain myönteistäkin on tapahtunut: kiinteän
jätteen määrä on kierrätyksen myötä supistunut
joissakin maissa jopa yli 30 prosenttia.
Selvityksen kirjoittajat painottavatkin, että
saasteen ja jätteen määriä ei usein osata
seurata, sillä valtaosa kuormituksesta saattaa
tulla käyttö- ja hävitysvaiheessa, eikä tarkkaan
valvotun tuotantovaiheen aikana.
- Meidän on ymmärrettävä koko materiaalikierto,
sillä hallitukset tai tuottajat eivät voi tehokkaasti
valvoa sellaista, mitä ei osata mitata, muistuttaa
Emily Matthews, Kansojen kuormitus -tutkimuksen
vastaava toimittaja.
Pelkät talousluvut eivät riitä
Materiaalikiertoa verrattiin talouselämää kuvaaviin
mittareihin, kuten bruttokansantuotteeseen: näin
saatiin selville jokaisen maan hyötysuhde
luonnonvarojen käytössä.
Tutkijoiden mukaan talousmittarit, kuten vaikkapa
bruttokansantuote, eivät annakaan oikeaa kuvaa,
kun arvioidaan koko maailmantalouden todellista
tilaa.
Silkat talouskasvuluvut eivät kerro, käyttävätkö
maat luonnonvarojaan kestävällä ja tehokkaalla
tavalla.
- Miksi jatkaa kalliiden raaka-aineiden tuhlausta,
kun tehokkaampi luonnonrikkauksen
hyödyntäminen voisi nostaa yhtiöiden voittoja ja
samalla suojella ympäristöä, kysyy Emily
Matthews.
STT-MH
22.9.2000
Ulkomaat -sivulle
|