FiCom-ympäristöseminaarissa pohdittiin ict-alan ympäristövaikutuksia
Ympäristönsuojelu on osa tietoteollisuutta
Tietoteollisuuden ympäristövaikutukset ovat perinteistä teollisuutta vähäisemmät, mutta tämäkin teollisuudenhaara aiheuttaa ympäristölle kuormitusta.Helsingissä keskiviikkona pidetyssä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiComin ympäristöseminaarissa ympäristöviranomaiset ja yritysten edustajat loivat katsauksen tieto- ja viestintätekniikka-alan ympäristövaikutuksiin sekä niihin toimenpiteisiin, joita alalla ympäristön suojelemiseksi tehdään.
EU:ssa on valmisteilla WEEE-direktiivi (Directive on Waste from Electrical and Electronic Equipment), joka koskee sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SE-laitteiden) valmistajia ja maahantuojia.
Direktiivillä pyritään varmistamaan, että SE-laitteita kerätään, kierrätetään, käsitellään ja käytetään uudelleen tehokkaasti ja taloudellisesti kaikissa Unionin jäsenmaissa.
Direktiivin tulee voimaan viimeistään vuonna 2004, mutta useimmissa jäsenvaltioissa ollaan jo etukäteen aloitettu kansallisen ympäristölainsäädännön valmistelu.
Suomessa käynnistyi syksyllä 1999 SE-laitteiden valmistajien, maahantuojien, kaupan ja kuntien kesken tutkimusprojekti, joka selvittää WEEE-direktiivin täytäntöönpanon toteuttamistapoja Suomessa.
- Sähkö- ja elektroniikkamateriaalin kierrätys on meillä vielä jäsentymätöntä. Tuleva direktiivi selkiyttää muun muassa kuntien ja tuottajien vastuuta jätekierrätyksessä, projektia Suomen ympäristökeskuksessa johtava Timo Valkonen kertoi.
Hewlett-Packardin ympäristöpäällikkö Hans Wendschlag toivoi, että WEEE-direktiivi olisi joustava ja sen kansalliset toteutukset yhdenmukaisia kaikissa Euroopan maissa. Tällä hetkellä on olemassa kuudesta seitsemään erilaista kansallista tapaa kierrättää SE-romua.
- Jos jossain jäsenmaassa on etukäteen luotu toimiva järjestelmä elektronisen jätteen kustannustehokkaaseen käsittelyyn, täytyy direktiivin sallia järjestelmän jatkumisen myös tulevaisuudessa, Wendschlag sanoi.
Matkapuhelimen lyhyt elämä
Pohjoismaalaiset ovat aktiivisia matkapuhelinten käyttäjiä. Suomessa matkapuhelinliittymä on noin 3,6 miljoonalla kansalaisella. Uusia puhelinmalleja tulee jatkuvasti, joten yksittäisen puhelimen käyttöaika jää lyhyeksi.
Tunnetut matkapuhelinten valmistajat, muiden muassa Ericsson ja Nokia, ovat kokeilleet Ruotsissa ja Englannissa systemaattista matkapuhelinten kierrätystä vuodesta 1997. Kokeilun pohjalta on syntynyt toimiva ja edelleen käytössä oleva kierrätysjärjestelmä.
Kierrätyskokeilussa vähittäismyyjät ottavat vastaan käytetyt matkapuhelimet, jotka tilauksesta noudetaan keräyskeskukseen. Siellä niistä erotellaan metalliosat, akut, nestekidenäytöt ja muoviosat.
Ongelmajätteet, kuten nestekidenäytöt toimitetaan ongelmajätelaitokseen tuhottavaksi, muovi- ja metalliosat sekä akut kierrätetään uusiokäyttöön.
Kierrätyksen kustannukset näkyvät myös loppukäyttäjän kuluissa tavalla tai toisella.
- Päämääränämme on luoda mahdollisimman tehokas järjestelmä. Pohjoismaalaiset ovat kuitenkin hyvin ympäristötietoisia. Ruotsalaisista 97 prosenttia pitää kierrätystä joko erittäin tai melko tärkeänä. On siis selvää, että kierrätys jatkuu edelleen, kustannuskysymyksestä huolimatta, Ericsson Mobile Environmental Manager Mats Pellbäck-Scharp sanoi.
"Teleliikenne ei saastuta"
Vaikka teleliikenne sinällään on saasteetonta ja se vähentää ihmisten tarvetta fyysiseen liikkumiseen, on televerkon ylläpidolla ja teleliiketoiminnalla monenlaisia ympäristövaikutuksia. Tukiasemat, puhelinkeskukset, kaapelit ja verkot tuottavat kierrätettävää jätettä.
Suomen kokoisen maan televerkon hoito vaatii jatkuvaa liikkumista ja se taas lisää energiankulutusta. Teleoperaattorit ovat nostaneet ympäristönkysymykset keskeisiksi laadun kriteereiksi.
Soneran ympäristöpäällikkö Kari Vaihia on mukana Euroopan teleoperaattoreiden yhteistyöelimen, ETNO:n, ympäristöyhteistyössä. Vuonna 1996 alkaneen aktiivisen yhteistyön tavoitteena on ollut muun muassa ympäristötietoisuuden lisääminen sekä kansainvälisten ympäristöhallintajärjestelmien ja -raportoinnin kehittäminen.
- Vasta maailmanlaajuinen ympäristönsuojelu tuottaa konkreettisia tuloksia. Tietoliikenne on kaikkialla ja sen ympärillä tehdään suuria hankintoja. Siksi kansainvälisen ympäristöpolitiikan luominen ja noudattaminen on välttämätöntä, Vaihia muistutti.
Hankinnoissa keskeinen rooli on teleoperaattoreiden yhteistyökumppaneilla, alihankkijoilla ja toimittajilla. Isot operaattorit joutuvat omien ympäristöohjelmiensa takia asettamaan tiukkoja vaatimuksia myös toimittajien ympäristöohjelmille.
- Ympäristöohjelman lisäksi tämä on meille myös liiketoiminnan kannalta välttämätöntä. Ympäristökysymykset kun ovat nykyisin merkittävä kilpailutekijä, Vaihia summasi.
IA
22.9.2000
