Tutkimus Venäjän kulttuurin ja historian tila-käsityksestä:
Venäjä taistelee Tshetsheniassa tilasta pitääkseen itsensä koossa
Uudessa artikkelikokoelmassa pohditaan tilan merkitystä venäläisille ja sen
seurauksia mm. Tshetshenian sotaan. Venäjä on ollut riippumaton ja omavarainen maa, mikä on antanut sille etuja, mutta osaltaan myös selittää demokraattisen tradition puutetta.- Monilla venäläisillä on tunne siitä, että jos ulkopuoliset puuttuvat Tshetshenian sotaan, koko venäläinen järjestelmä saattaa sortua. Ulkoisten vaikutteiden ei pidä antaa sekaantua Venäjän toimiin, mitä tahansa ne ovatkin.
Näin kehittelee professori Jeremy Smith venäläistä näkemystä Tshetshenian sodasta pohjanaan tuore artikkelikokoelma venäläisestä tila-käsityksestä.
Suomen Historiallisen Seuran kustantama artikkelikokoelma Beyond the Limits: The Concept of Space in Russian History and Culture heijastelee venäläistä tilakäsitystä monesta eri näkökulmasta: tila käsitetään fyysiseksi alueeksi tai ihmisten väliseksi tilaksi ja siihen liittyvät eri elämänalueet aina seksuaalisuudesta ja avaruudenvalloitukseen.
Esimerkiksi Tshetshenian sodan liittäminen venäläiseen tila-käsitykseen on helppoa teoksen toimittajalle Jeremy Smithille.
- On kiinnostavaa huomata, että Neuvostoliiton hajoamista ei pidetty isänmaallisesti kovinkaan suurena asiana vuonna 1991, mutta nyt ei millään haluta antaa Tshetshenian mennä omia teitään, Smith sanoo.
Smithin mukaan kyse on siitä, että monien venäläisten mielestä nyt taistellaan Venäjän "todellisista" rajoista. Venäläiset haluavat äärimmäisen voimakkaasti suojella omaa tilaansa.
- Tila on hyvin oleellinen asia valtiolle, mutta se on myös tärkeä ihmisille. Tilan haaliminen ja sen suojeleminen on osa venäläistä mentaliteettia. Yksilöllinen tila on venäläisille tärkeä jopa kuoleman jälkeen: venäläiset rakennuttavat hautojensa ympärille pienen aidan, jotta muut eivät tule heidän reviirilleen, Smith hymyilee.
Suuruus vaikeuttaa demokratian juurtumista
Venäjä on suuri maa, jolle tila on aina ollut hyvin merkittävä osa identiteettiä. Artikkelikokoelmassa korostetaan, että Venäjällä on aina ollut valtava tarve laajentaa ja kontrolloida aluettaan.
Tilan haaliminen on tullut Venäjän historian vaiheissa esiin eri muodoissa: niin panslavistisessa ideologiassa kuin avaruuden valloituksessakin. Maan suuruus on tehnyt suoran kilpailun muiden maiden kanssa esimerkiksi kaupan saralla tarpeettomaksi.
Venäjä on ollut riippumaton ja omavarainen, mikä on antanut sille suuria etuja kansainvälisten kriisien ja eristyksen aikoina. Venäjä on tottunut tulemaan toimeen itsekseen.
Venäjän laajuus selittää osaltaan myös demokraattisen tradition puutetta.
- Venäjällä ei koskaan ole ollut demokratiaa, osaksi suuren kokonsa takia. Niin suuri maa tarvitsee vahvan, keskitetyn ja autoritäärisen hallinnon pysyäkseen koossa, Smith totesi.
Suuri koko vaikeuttaa Smithin mukaan nyt erityisesti puolueiden perustamista ja vaikeuttaa niiden aseman vankentumista.
- Puolue, jolla on vahva asema Moskovassa, saattaa olla täysin tuntematon maakuntien kaukaisemmissa nurkissa. Vahvaa kansallista puoluetta on hyvin vaikea luoda, Smith pohtii.
STT-VT
21.1.2000
