Valtionosuusjärjestelmä eriarvoistaa kunnat
Nykyinen valtionsuusjärjestelmä lisää taloudellista eriarvoisuutta kuntien välillä. Syynä on mm. verotulojen tasaus, joka ei nykyisellään aja tarkoitustaan.Järjestelmä tulisi pikaisesti ja voimallisesti uudistaa, sanotaan valtiontalouden tarkastusviraston maanantaina julkistetussa raportissa. Siinä moititaan myös mm. sitä, ettei eduskunta ole saanut oikeaa tietoa järjestelmän toimimattomuudesta.
Valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuonna 1997. Kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen on valtio osallistunut vuosittain noin 19 miljardilla markalla.
Tarkastusviraston raportin mukaan kuntien verotulojen tasausjärjestelmälle on valittu perustelematta muoto, joka on ollut omiaan kasvattamaan taloudellisia eroja. Verotietojen viiveellisyys on vaikuttanut samalla tavalla.
- Valtionosuusjärjestelmä on jättänyt kuntien keskinäisen rahoitusjakautuman hyvin riippuvaiseksi elinkeinoelämän sijoittumisesta eri kuntiin.
Raportissa arvostellaan sitä, että yhteisöverot ovat kasvaneet paljon juuri silloin, kun kuntien jakoperusteet ovat perustuneet vanhentuneisiin tietoihin. Järjestelmässä ei ole voitu tarpeeksi ottaa huomioon verotulojen perin erilaista kasvua kunnissa.
Vastaavasti valtionosuudet ovat vähentyneet voimakkaasti. Näin on syntynyt tilanteita, joissa erityisesti omilta verotuloiltaan suuret kunnat, jotka saavat paljon yhteisöveroa ja joilla on alhainen veroprosentti ovat päässeet huomattavasti edullisempaan asemaan muihin kuntiin nähden.
- Sairastavuuslisä vaihtelee kunnittain paljon ja osin sattumanvaraisesti. Ongelma on sekin, että yleisen valtionosuuden olosuhdetekijät on sidottu yleisen valtionosuuden keskimääräiseen markkamäärään.
Opetustoimen yksikköhintojen jälkeenjääneisyys kustannuksiin nähden lisää kuntien tarvetta rahoitukseen. Tasapuolisuutta lisäisi, jos kuntien yhteisöveron tuottoa vähennettäisiin 1,2 miljardia markkaa ja sama summa siirrettäisiin valtionosuuksiksi, ehdotetaan raportissa.
Harkinnanvarainen rahoitus tulisi olla kiinteä osa valtionosuusjärjestelmää. Vuosina 1997-1999 harkinnanvaraiset avut ovat olleet niin pieniä, ettei niillä ole kyetty hoitamaan valtionosuusjärjestelmän rakenteisiin liittyviä ongelmia.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastellut myös viime kesänä eduskunnalle annettua selvitystä valtionosuusjärjestelmistä. Selvitystä moitittiin jo ilmestyessään turhan ohueksi asian merkittävyyden kannalta.
Raportissa todetaan edelleen, ettei eduskunnalle annettu tuolloin riittävää ja oikeaa kuvaa, miten valtionosuudet auttavat peruspalveluiden tarjontaa kunnissa.
Eduskunta hyväksyi melko kiireellä valtionosuusjärjestelmiä koskevat budjettilait vuonna 1996. Uudistuksella haluttiin jakaa valtionosuudet oikeudenmukaisesti kuntien kesken.
Järjestelmän tuli olla niin selkeä ja läpinäkyvä, että jokainen kunta voisi tarkastaa omat valtionosuutensa. Samalla kuntia piti kannustaa järkevään ja pitkäjänteiseen taloudenpitoon.
STT-IA
21.1.2000
