Hassi: Ihmisoikeudet kehitysavun ehdoksi
Sambiassa vieraileva ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi (vihr) haluaa painottaa ihmisoikeuskysymyksiä nykyistä enemmän kehitysyhteistyön ehtona.
Hän sanoo
ottavansa ihmisoikeudet selkeästi esille kaikkien
tapaamistensa yhteydessä Lusakassa. Tiukat
aikataulut ja suora painostus eivät hänen
mielestään ole kuitenkaan paras keino saavuttaa
tuloksia.
Hassi pääsi paikallisen lehden etusivulle
lupauksellaan leikata Sambian valtavaa
velkataakkaa Suomen osalta.
Anteeksiannettavaa
kehitysluottoa on noin 45 miljoonaa markkaa ja
leikkaamisen ehtona on, että neljännes summasta
käytetään johonkin ympäristöhankkeeseen,
esimerkiksi pääkaupungin täysin retuperällä
olevan jätehuollon kehittämiseen.
Hyvä hallinto vielä
kaukainen tavoite
Hyvä hallinto on jo ehtona EU:n ja
Maailmanpankin rahoitukselle, mutta pitkiin
sopimuksiin perustuvassa kahdenvälisessä avussa
ehtojen asettaminen on vaikeampaa.
Sambiassa hyvä hallinto näyttää vielä kaukaiselta
tavoitteelta. Korruptio ja ihmisoikeusrikkomukset
ovat yleisiä, ja sananvapautta sekä
kansalaisjärjestöjen toimintaa yritetään rajoittaa.
Hassin mielestä hämmästyttävää on mm. se, että
vain puolet äänioikeusikäisestä väestöstä on
rekisteröity äänioikeutetuiksi.
Sambian hallitus on laatinut laajan ehdotuksen
hyvän hallinnon edistämiseksi, mutta Suomi
haluaa varmistaa, ettei sitä ole laadittu
ainoastaan avunantajien rauhoittamiseksi.
Ministerivierailun aikana pyritään tekemään
selväksi, että vastaisuudessa edistys
ihmisoikeuskysymyksissä vaikuttaa myös avun
määrään.
Apua Sambia kuitenkin tarvitsee, sillä 70
prosenttia maan väestöstä elää köyhyysrajan
alapuolella ja AIDS-kuolemat tuottavat
satojatuhansia orpolapsia kaduille. Näihin
ongelmiin Suomi haluaa antaa tukensa pääasiassa
kansalaisjärjestöjen kautta.
Perinteiset seksitavat
lisäävät HIV-tartuntoja
Naisten ihmisoikeuksien lähes täydellinen
puuttuminen tuli monin tavoin esiin kolmen
pohjoismaan ja Irlannin parlamentaarikkojen
Sambian matkan aikana, joka osui samaan aikaan
ministeri Hassin vierailun kanssa.
Parlamentaarikkojen tutustumismatkan oli
järjestänyt kansainvälinen
perhesuunnittelujärjestö IPPF. Suomesta mukana
olivat kansanedustajat Marjatta Vehkaoja (sd.),
Irina Krohn (vihr.) ja Liisa Hyssälä (kesk.).
Maassa, missä moniavioisuus on maaseudulla
vielä melko yleistä, naiset joutuvat alistumaan
perheväkivaltaan ja epäinhimillisiin seksitapoihin.
Kansanedustajia järkytti erityisesti vanha perinne,
jota kutsutaan "kuivaksi seksiksi".
Tässä lähes
täysin vaietussa, mutta edelleen kohtalaisen
yleisessä perinteessä tyttöjen emätin kuivatetaan
voimakkailla kasviperäisillä myrkyillä tai muilla
julmilla menetelmillä miesten "iloksi". Naisille
tämä traditio on hyvin tuskallinen, sanovat
paikallisen perhesuunnittelujärjestön edustajat.
Tällainen tapa on todennäköisesti myös erittäin
suuri terveysongelma, sillä sen uskotaan
edistävän HI-viruksen leviämistä maassa, missä
jo miljoonan ihmisen arvioidaan saaneen
tartunnan.
Eräs koskettava ihmisoikeuskysymys Sambiassa
on naisleskien asema. Miehen kuollessa perheen
miespuoliset sukulaiset voivat viedä karjan ja
tyhjentää kodin patoja ja huopia myöten.
Leski on
usein tuomittu lastensa kanssa täysin muiden
ihmisten armoille, sanoo asiainhoitaja Leo
Olasvirta Suomen lähetystöstä Lusakassa.
Tämä ei johdu niinkään lainsäädännöstä vaan
käytännöistä, joiden lopettamiseksi ei tehdä juuri
mitään. Suomen lähetystössä onkin valmisteilla
aiheesta seminaari seka käsikirja alioikeuksille.
Sarjamurhamielenosoitus
johti 39 naisen pidätykseen
Myös sananvapauden puutteet tulivat vierailun
aikana räikeästi esille, kun 39 rauhalliseen
mielenosoitukseen osallistunutta naista
pidätettiin väkivaltaisesti.
Naiset osoittivat mieltään sen vuoksi, että poliisi
ei ollut onnistunut pidättämään sarjamurhaajaa,
joka oli raiskannut ja tappanut useita lapsia viime
vuoden aikana.
Kun vierailevat tanskalaiset kansanedustajat
saivat tietää naisten pidätyksestä, he lähtivät
oikopäätä Afrikan ihmisoikeusjärjestön AFROnetin
johtajan kanssa poliisilaitokselle ja vaativat
naisten vapauttamista.
Samassa yhteydessä tuli esiin myös pidätettyjen
surkeat olot Lusakan pääpoliisiasemalla.
Kansanedustaja Helen Beim kertoi nähneensä
haisevissa ja pimeissä selleissä ihmisiä täysin
ilman vaatteita.
Tanskalaisten puuttuminen asiaan sai paljon
huomiota kaupungin ainoan riippumattoman
sanomalehden The Postin etusivulla.
Tämä
puolestaan johti siihen, että hallitusta tukeva
sanomalehti The Times väitti, että mielenosoitus
oli varta vasten järjestetty mustamaalaamaan
hallitusta vierailevien parlamentaarikkojen
silmissä.
Olasvirta piti selvänä ylireagointina, että
rauhallinen mielenosoitus nujerretaan
kuorma-autolavallisella aseistettuja poliiseja.
Suomen lähetystössä suunnitellaankin parhaillaan
ihmisoikeuskoulutusta myös poliiseille.
STT-IA
21.1.2000
Ulkomaat -sivulle
|