RAPID-teknologiaohjelmalla tehokkaampaa tuotekehitystä
Tuotekehityksen tehostamiseen tähdännyt RAPID-teknologiaohjelma on kasvattunut laajasti osaamista metalli- ja elektroniikkateollisuudessa. Kolmisen vuotta kestäneellä ohjelmalla on saavutettu myös merkittäviä kilpailuetuja aiempaan toimintaan verrattuna.Näihin keskeisiin tuloksiin päädyttiin RAPID-ohjelman loppuseminaarissa Vantaalla keskiviikkona. Ohjelmassa kokeiltiin ja otettiin käyttöön uusimpia tuotteiden kehitystyötä parantavia menetelmiä.
- Tulosten avulla tuotekehitys ja sen myötä uusien tuotteiden tulo markkinoille on nopeutunut ja voidaan valmistaa aiempaa laadukkaampia tuotteita entistä edullisemmin, kertoo ohjelmapäällikkö Pekka Malinen.
Malinen korostaa nopeutta tärkeimpänä tuotekehityksen menestystekijänä, koska parhaiten pärjää se, joka saa uuden tuotteen ensimmäisenä myyntiin.
Uusin tuloksekkaan kehitystyön tunnusmerkki on hänen mielestään myös yritysten kyky verkottua, joka niin ikään on lisääntynyt.
Ohjelmaan osallistui 117 yritystä eri puolilta Suomea. Mukana olivat matkapuhelinyhtiöiden Nokian ja Benefonin lisäksi useita tunnettuja korkean teknologian yhtiöitä kuten ABB, Ahsltröm, Biohit, Datex-Ohmeda, Suunto ja Vaisala.
Malisen mielestä ilahduttavasti yli puolet osallistuneista yrityksistä on pieniä ja keskisuuria.
- Mukana olevat yritykset toimivat metalli- ja elektroniikkateollisuudessa, mutta ohjelman tulokset ovat kuitenkin sovellettavissa useilla teknologia-alueilla ja myös prosessiteollisuudessa, sanoo Malinen.
Projekteja 83
Ohjelman projektien kokonaismäärä nousi 83:een, joista 25 oli korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkisia tutkimusprojekteja ja loput 58 yritysten omia projekteja.
Projektit keskitettiin viidelle osa-alueelle eli tuotekehityksen tehostamiseen, tuotekehitystä tukevan tietotekniikan aiempaa laajempaan hyödyntämiseen ja prototyyppitekniikoiden soveltamiseen, tuotetiedon hallinnan kehittämiseen sekä tuotteiston hallinnan parantamiseen.
Yrityskohtaisten tutkimusten avulla parannettiin tuotteiden kehitystyötä, joka liittyi esimerkiksi litteisiin näyttöihin, matkapuhelimiin, sykemittareihin sekä sairaaloiden leikkaussalien valvontalaitteista metsäkoneisiin, traktoreihin, peltikatteisiin ja nostureihin.
Metalliteollisuuden Keskusliiton ja Tekesin koordinoiman ohjelman tulosten arvioidaan näkyvän laajemmin yritystentoiminnassa kuitenkin vasta muutamien vuosien kuluttua.
Lähes 160 miljoonan markan ohjelmasta Tekes rahoitti 78 miljoonaa, yritykset itse 60 miljoonaa ja tutkimuslaitokset 20 miljoonaa markkaa.
STT-IA
21.1.2000
