Puola haluaa maataloutensa tasavertaiseksi muun EU:n kanssa
EU-hakijamaiden maatalous käy läpi rankkaa sopeutumista
EU:n hakijamaihin kuuluvan Puolan maatalousministeri Artur Balasz toivoo EU:lta tasavertaista kohtelua uusien jäsenmaiden viljelijöille.Balasz huomautti Berliinissä Grüne Woche -messujen yhteydessä pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Puolan viljelijät ovat valmiita tekemään EU:ssa velvollisuutensa, mutta toisaalta heillä täytyy olla vastaavat oikeudet kuin EU:n nykyisten jäsenmaiden viljelijöillä.
- Tulevaisuus ei voi olla sellainen, että muun EU:n viljelijöillä on toisenlaiset velvollisuudet ja oikeudet kuin puolalaisilla viljelijöillä, jos Puolasta tulee EU:n jäsen, Balasz sanoi.
Puolan maatalousministerin viesti oli suunnattu EU:n maatalouskomissaari Franz Fischlerille, joka Berliinin elintarvike- ja maatalousmessujen alla suhtautui penseästi EU:n suoran CAP-tuen maksamiseen uusien jäsenmaiden viljelijöille heti liittymisen jälkeen.
Maatalouskomissaari epäili tuen hidastavan maatalouden rakenteiden uudistamista ja aiheuttavan esimerkiksi Puolassa kateutta toisissa ammattiryhmissä. Tätäkin esimerkkiä Balasz kummeksui tiedotustilaisuudessaan perjantaina.
Maatalouden kirvoittamaa sanailua on todennäköisesti odotettavissa lisää sitä mukaa kuin EU:n laajentuminen itään etenee. Puola on vain yksi maatalousvaltaisista EU:n hakijamaista, joiden siirtyminen maailmanmarkkinahintatasoon pyrkivään EU:hun ei voi sujua vaivattomasti.
Puolan maatalousministeri Balasz oli Berliinissä kuitenkin vakuuttunut siitä, että Puola pystyy maatalouden osalta suoriutumaan EU:n asettamista ehdoista määräaikaan eli vuoteen 2003 mennessä.
Tuottavuus romahti Itä-Euroopassa
Oman maataloustuotantonsa kanssa tasapainoilevat EU:n jäsenmaat pelkäävät markkinoiden järkkyvän EU:n itälaajenemisen jälkeen - eikä aiheetta, jos laskee yhteen kymmenen Itä- ja Keski-Euroopassa sijaitsevan hakijamaan maatalousmaan pinta-alat.
Näin päästään noin 60 miljoonaan hehtaariin, mikä on lähes puolet EU:n nykyisestä maatalousmaasta (noin 138 miljoonaa hehtaaria). Maatalouden osuus itäisen Euroopan maiden bruttokansantuotteesta voi yltää viidennekseen.
Maatalouden tuottavuus Itä- ja Keski-Euroopassa on kuitenkin laskenut rajusti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Saksan maatalousministeriön arvion mukaan tuotanto putosi eri maissa 25-40 prosenttia vuosina 1989-1996.
Tuolloin muun muassa valtion sääntely ja tuki lakkasivat kommunismin romahtamisen vuoksi, tuontielintarvikkeet sotkivat markkinoita ja elintarvikkeiden totutut vientimarkkinat hävisivät.
Saksalta siirtymäapua
Saksa havahtui rajanaapurinsa Puolan ja muiden siirtymätalousmaiden maatalouden ongelmiin 1990-luvun alkupuolella, jolloin Saksa pani toimeen erityisen Transform-ohjelman.
Ministeriö perustelee avun myöntämistä sillä, että Saksalle on elintärkeää pyrkiä tasapainottamaan taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä Itä- ja Keski-Euroopassa. Tästä Saksalle on kertynyt kokemusta entisen Itä-Saksan alueelta.
Maatalousohjelma koostuu yli 200 yhteistyöohjelmasta, joiden kautta Saksa kanavoi itäisen Euroopan maatalouteen 162 miljoonaa D-markkaa eli lähes 500 miljoonaa markkaa.
Saksa laskee maksavansa yli kaksi kolmasosaa teollisuusmaiden G7-ryhmittymän antamasta talouspanoksesta Itä- ja Keski-Euroopan maille.
Yhteistyökohteista maataloudessa ei ole pulaa. Saksan maatalousministeriö muistuttaa, että esimerkiksi maatalouden rationalisointi aiheuttaa työttömyyttä ja työttömyys koskettaa pahiten itäisen Euroopan syrjäisiä seutuja.
Ministeriö arvioi varovasti, että joissakin maissa, kuten Tshekissä, Unkarissa ja Puolassa, on jo merkkejä siitä, että siirtymävaiheen ongelmat ovat lievittymässä. Jos tätä halutaan edelleen edistää, pitää läntistä apua ministeriön mukaan ehdottomasti jatkaa.
STT-MH
21.1.2000
