Taistelujen loppumisesta ei silti takeita Etelä-Libanonissa
UNIFIL:n 22 odotuksen vuotta: Israel vihdoin vetäytymässä
YK:n rauhanturvaajat saapuivat vuonna 1978 Etelä-Libanoniin valvomaan Israelin vetäytymistä alueelta. Nyt 22 vuotta myöhemmin UNIFIL saattaa vihdoin päästä toteuttamaan varsinaista tehtäväänsä, kun Israelin odotetaan vetävän joukkonsa pois Etelä-Libanonista heinäkuuhun mennessä.
Vetäytyminen ei vielä sinällään merkitse rauhaa Etelä-Libanoniin, sillä Israel ei ole solminut rauhansopimusta Libanonin ja Syyrian kanssa.
Pahimmillaan vetäytymisen on ennustettu johtavan uuteen sisällissotaan Libanonissa tai pahenevaan alueelliseen konfliktiin. Israel on uhannut kiivaalla kostolla, jos Syyrian tukema Hizbollah-järjestö tai muut ryhmät iskevät Israeliin vetäytymisen jälkeen.
Yksi vaikeimmista kysymyksistä on Israelia tukeneen Etelä-Libanonin armeijan SLA:n sotilaiden ja heidän perheidensä kohtalo.
Jos tulevaisuudestaan huolestuneet ja yhä epätoivoisemmiksi käyvät SLA:n sotilaat jäävät Etelä-Libanoniin ja saavat vastaansa Israelia vastaan taistelevat aseelliset ryhmät, YK-sotilaat uhkaavat jäädä entistä pahempaan ristituleen.
- UNIFILilla on vuodesta 1978 asti ollut tehtävänä vahvistaa, että Israel vetäytyy Libanonista YK:n päätöslauselmien mukaisesti. Tämä on yhä ensimmäinen tehtävämme, sanoo YK-joukkojen varakomentaja Jim Sreenan UNIFIL:n pääesikunnassa Naqourassa.
Seuraavana vaiheena olisi hänen mukaansa YK-joukkojen sijoittaminen kansainvälisesti tunnustetulle rajalle asti.
Sreenan kuitenkin korostaa, että YK-joukkojen roolin suunnittelu on kesken ja että UNIFIL odottaa saavansa lähiaikoina uudet ohjeet tehtävistään.
YK:n erityislähettiläs Terje Röd-Larsen sukkuloi äskettäin Lähi-idän maissa neuvottelemassa Israelin vetäytymisestä, ja turvallisuusneuvoston odotetaan pian saavan matkan pohjalta laaditun raportin käsiteltäväkseen.
Rajasta nousemassa riita
Jos YK siirtyy etelään ja itään päin ja ottaa valvontaansa koko Israelin tähän asti miehittämän alueen, sen arvioidaan tarvitsevan ainakin 7 000 sotilasta. Joukon nykyvahvuus on 4 500 rauhanturvaajaa.
YK onkin alustavasti lähestynyt useita maita, mm. Suomea, ja pyytänyt lisää rauhanturvaajia.
Yhtenä kysymyksenä on, pitäisikö joukkojen voimankäyttösäännöksiä ja aseistusta muuttaa. Tällä hetkellä UNIFIL-sotilas voi käyttää asetta vain itsepuolustustarkoituksessa, jos hänen henkeään uhataan.
Sreenanin mukaan UNIFIL:n olisi varmennettava, että Israelin vetäytyminen on täydellinen, ja tätä varten rajalinjasta on sovittava tarkalleen etukäteen.
Rajasta vallitsee muuten laaja yksimielisyys, mutta viime päivinä kiistelyn kohteeksi on kohonnut kaukainen alue lähellä Golanin kukkuloita.
Israelin mukaan Shebaan kylän lähellä sijaitseva viljelyalue on osa Israelin Syyrialta vuonna 1967 valtaamia alueita, eikä se liity Etelä-Libanonista vetäytymiseen. Libanonin mukaan alue kuuluu libanonilaisille, ja se on luovutettava takaisin tässä yhteydessä. Syyria on yhtynyt Libanonin kantaan.
Hizbollah on vannonut jatkavansa taistelua Israelia vastaan, jos vähäisinkin kaistale Libanonin maata jää israelilaisille. UNIFIL:n tiedotusupseerin Sajiv Kumarin mukaan Shebaasta saattaa nyt tulla aseellisille ryhmille syy jatkaa sotaa Israelia vastaan.
Suomi miettii operaation realistisuutta
Kun turvallisuusneuvosto on päättänyt UNIFIL:n tehtävistä, Suomi arvioi, onko YK-operaatio realistinen, sanoo everstiluutnantti Veli-Pekka Parkatti puolustusministeriöstä. YK on pyytänyt Suomea lähettämään alueelle 90 rauhanturvaajaa nykyisten noin 500:n lisäksi.
Parkatin mukaan Suomen kantaan vaikuttaa se, miten Etelä-Libanonin tilanteen eri osapuolet suhtautuvat YK:n rooliin ja mandaattiin, ja muuttuvatko YK:n resurssit uusien vaatimusten mukaisesti.
Koska pääosa turvallisuusvyöhykkeestä ei tähän asti ole kuulunut YK:n alueeseen, ei UNIFIL:n nykyvahvuus riitä koko Etelä-Libanonin valvomiseen.
Parkatti on juuri ollut Etelä-Libanonissa tutustumassa tilanteeseen. Hänen mukaansa matka vain vahvisti kuvaa siitä, kuinka monimuotoinen ja vaikeasti ennustettava tilanne on.
STT-MH
19.5.2000
