Työeläkelaitosten ulkomaiset sijoitukset nousivat 60,9 miljardiin
Työeläkelaitosten ulkomaiset sijoitukset kasvoivat voimakkaasti ensimmäisellä vuosineljänneksellä.Työeläkeyhtiöiden, LEL Työeläkekassan ja Merimieseläkekassan uudet sijoitukset suuntautuivat Työeläkelaitosten liiton toimitusjohtajan Esa Swanljungin mukaan pääosin joukkovelkakirjoihin Suomen ulkopuolisiin kohteisiin.
Ulkomaille tehdyt sijoitukset kasvoivat alkuvuonna kaksi kolmasosaa viime vuoden lopusta. Työeläkelaitosten ulkomainen sijoituskanta nousi maaliskuun lopussa 60,9 miljardiin markkaan eli 23,2 miljardia markkaa suuremmaksi kuin joulukuun lopussa. Ulkomaiset sijoitukset kohosivat jo neljännekseen kaikista työeläkelaitosten sijoituksista.
Työeläkelaitosten ulkomainen sijoituskanta alkoi kasvaa nopeasti vuonna 1998. Vuoden 1996 lopussa ulkomainen sijoituskanta oli vain 2,1 miljardia markkaa ja vuoden 1997 lopussa 4,5 miljardia markkaa.
Seuraavana vuonna se nousi 11,1 miljardiin ja vuoden 1999 lopussa 37,7 miljardiin markkaan.
Nettomääräisesti Telan jäsenten sijoituskanta kasvoi tammi-maaliskuussa Swanljungin mukaan 15,3 miljardia markkaa ja nousi 253 miljardiin. Ne supistivat kotimaisia sijoituksiaan alkuvuonna 7,9 miljardia markkaa. Viime vuoden lopussa työeläkelaitosten sijoitukset olivat 237,7 miljardia markkaa.
Sijoitustoiminta kasvanut kiihtyvää vauhtia
Työeläkelaitokset ovat 90-luvun alusta lähtien siirtyneet kiihtyvällä vauhdilla normaaliin sijoitustoimintaan ja vähentäneet aiemmin hallitsevassa asemassa ollutta takaisinlainausta. Vuonna 1992 sijoituksista puolet oli vielä takaisinlainausta, mutta maaliskuun lopussa enää runsaat seitsemän prosenttia.
Työeläkelaitosten sijoituskanta puolitoistakertaistui samaan aikaan 108 miljardista markasta 253 miljardiin.
- Ulkomaisten sijoitusten kasvu johtuu toisaalta Suomen valtion lainatarpeiden vähenemisestä ja toisaalta siitä, että euroalueen joukkovelkakirjojen likviditeetti on hyvä, sanoi Swanljung.
Lisäykset sekä koti- että ulkomaisissa osakesijoituksissa johtuivat hänen mukaansa pääosin arvonnoususta. Lisäostojakin tehtiin ulkomailta.
Joukkovelkakirjojen osuus työeläkelaitosten sijoituskannasta nousi maaliskuun lopussa 122,3 miljardiin markkaan eli 48,3 prosenttiin. Osuus oli suhteellisesti korkeimmillaan vuoden 1998 lopussa, 51,5 prosenttia. Vuonna 1992 eläkelaitosten sijoituksista oli joukkovelkakirjoissa vain 6,7 miljardia markkaa.
Määrä kasvoi nopeasti laman aiheuttaman valtion velkaantumisen myötä kun työeläkelaitokset rahoittivat lainoillaan valtion suuria budjettialijäämiä.
Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusten määrä pysyi 90-luvulla suhteellisesti lähes ennallaan. Maaliskuun lopussa kiinteistösijoitukset olivat 16,3 miljardia markkaa, kun ne vuoden 1992 lopussa olivat 9,7 miljardia. Niiden suhteellinen osuus työeläkelaitosten kaikista sijoituksista laski 8,9 prosentista 6,4 prosenttiin.
Työeläkelaitosten osakesijoitukset kasvoivat 90-luvulla rahoitusmarkkinoiden täyden avaamisen jälkeen 20-kertaisiksi. Vuoden 1992 lopussa työeläkepääomista oli osakkeissa ja vaihtovelkakirjoissa 3,4 miljardia markkaa. Maaliskuun lopussa osakesijoitusten arvo nousi jo 65,6 miljardiin markkaan.
Vuoden 1998 lopussa työeläkelaitosten osakesijoitusten arvo oli 31,4 miljardia ja vuoden 1999 lopussa 58,9 miljardia markkaa.
STT-IA
19.5.2000
