Turvakotien naisista ja lapsista yhä useammat maahanmuuttajia
Turvakoteihin hakeutuvista naisista ja lapsista yhä suurempi osa on väkivaltaa kokeneita maahanmuuttajia.Ylikuormitetut turvakodit eivät kuitenkaan pysty tarjoamaan riittäviä erityispalveluja yli 30:tä kansallisuutta edustaville asiakkailleen.Väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten asemaa selvittäneet tutkijat ehdottavat erityisesti tällaisille naisille tarkoitetun turvakodin perustamista. Tämä ajatus on saanut tukea myös peruspalveluministeri Osmo Soininvaaralta (vihr.).
Ehdotettu monikulttuurinen turvakoti olisi avoin myös suomalaisille naisille ja lapsille. Muiden kulttuurien tuntemusta turvakotiin saataisiin, jos ainakin osa sinne palkatuista työntekijöistä olisi maahanmuuttajia.
Työntekijöiden pitäisi tuntea myös Suomen lainsäädäntöä, jotta he voisivat neuvoa maahanmuuttajien oikeuksiin, asunnon hakuun, verotukseen tai avioeroihin liittyvissä asioissa.
Turvakotiin hakeutuvia käännytetään ovelta
EU:n suositusten mukaan turvakotipaikkoja pitäisi olla tarjolla yksi paikka 10 000:ta asukasta kohden, Suomessa paikkoja on yksi 40 000:ta asukasta kohden, sanoo tutkija Natalia Ollus.
Pääkaupunkiseudun turvakodeissa tilanpuute on niin suurta, että joka kuukausi joudutaan parikymmentä asiakasta käännyttämään ovelta takaisin. Näistä keskimäärin neljä on ulkomaalaisia.
Maahanmuuttajat hakeutuvat turvakotiin Olluksen mukaan yleensä samasta syystä kuin suomalaisetkin naiset, eli paetaan väkivaltaista miestä. Noin puolella turvakotiin hakeutuneista maahanmuuttajanaisista oli suomalainen kumppani.
Suomalainen siippa antaa väärää tietoa
Espoon turvakodin naisasiakkaista oli maahanmuuttajia viime vuonna noin neljännes ja lapsista lähes 38 prosenttia, kertoo turvakodin johtaja Sirkka Liisa Aaltio.
Maahanmuuttajanaisten perheessään kokema väkivalta jää Aaltion mukaan piiloon muita useammin. Turvakotiin hakeutuvat naiset ovat usein kärsineet vakavasta väkivallasta jo hyvin pitkään. Osa heistä on joutunut elämään eristettyinä pahoinpitelijän ehdoilla, eivätkä he ole saaneet liikkua missään itsenäisesti.
Erityisen pelokkaita naiset ovat silloin, kun naisen oikeus jäädä maahan on riippuvainen väkivaltaisesta miehestä. Suomalaisen miehen kanssa avioituneiden naisten tilanne ei ole välttämättä muita parempi. Turvakotiasiakkaiden suomalainen mies on usein välittänyt vaimolle väärää tietoa, jolloin tämä ei ole uskaltanut kertoa väkivallasta kenellekään.
Aaltion mielestä myös viranomaisten pitäisi oppia tunnistamaan tällainen väkivalta naisen tai lapsen elämässä. Maahanmuuttajille olisi myös jaettava enemmän tietoa heidän oikeuksistaan sekä sosiaaliturvastaan.
STT-MH
19.5.2000
