Putinin uusi aluejako epäilyttää tataareja

Tatarstanin presidentti Mintimer Shaimijev on monien muiden aluejohtajien kanssa pitänyt asetusta myönteisenä. Mutta Tatarstanin pääkaupungissa Kazanissa moni on epäileväinen.

- Pitää nyt katsoa millaisia päätöksiä presidentin uusi valtuutettu tekee, sanoo Respublika Tatarstan -lehden päätoimittaja Jevgeni Lisin.

Hänen lehtensä myötäilee tasavallan virallista kantaa, sillä lehti on hallituksen, parlamentin ja toimituksen työntekijöiden yhteisomistuksessa.

Lisin sanoo, että päätös valtakunnan uusjaosta voi vahvistaa valtiovaltaa, mutta se voi myös herättää uudelleen kansallisia tunteita keskusvaltaa vastaan.

Lisin muistuttaa, että Volgan alue, jonka keskuspaikaksi Putinin uuden jaon mukaan tulee Nizhni Novgorod, on monikansallinen alue. Venäläisten lisäksi alueella asuu tataareja, tshuvasseja ja suomensukuisia kansoja.

- Jos niiden erityispiirteitä yritetään kovin ottein muuttaa, seurauksena voi olla uusia ongelmia. Kansallisuuskysymys on juuri tällä alueella herkkä asia, Lisin sanoo.

Tataarit haluavat elää tavallaan

Tatarstanissa ei ole viime aikoina ollut suuria kansallisia ongelmia, Lisin sanoo.

- Tämä johtuu siitä, että pääsimme 1994 hyvään sopimukseen keskusvallan kanssa. Sitä ennen Tatarstanissa esitettiin vaatimuksia täydellisestä itsenäisyydestä ja haluttiin erota Venäjästä. Nyt tällaisia vaatimuksia ei kuulu ainakaan julkisuudessa, Lisin kertoo.

Tataarit haluavat elää omalla tavallaan, käyttää omaa kieltään ja harjoittaa kulttuuriaan. Tähän annettiin keskusvallan kanssa tehdyssä sopimuksessa mahdollisuus.

Lisin sanoo, että omakielinen koulutus on lisääntynyt. Se on tataareille tärkeä asia. Nyt on tehty jopa päätös tataarinkielisen yliopiston perustamisesta. Rahapula on estänyt kuitenkin päätöksen toteuttamisen. Mutta kasvatusopillisessa korkeakoulussa voi jo muutamissa tiedekunnissa opiskella tataarin kielellä.

Jos Putinin uusi aluevaltuutettu puuttuu näihin saavutuksiin, nousee kansallinen sivistyneistö varmasti vastarintaan, Lisin ennustaa.

Tatarstanissa on myös pitkät valtiovallan perinteet, Lisin huomauttaa. Kazanin kaanikunta oli valtio, hän muistuttaa. Iivana Julma hajotti tämän valtion 1500-luvulla ja liitti alueet Venäjään.

Ihmiset eivät ole tätä unohtaneet. Siitä osoituksena Kazanin hallinnollisen keskuksen, Kremlin, alueella rakennetaan uudelleen Iivanan hajottamaa Kul Sharifin moskeija.

Tatarstan

Tatarstan on 68 000 neliökilometrin suuruinen Venäjän liittovaltioon kuuluva tasavalta. Se sijaitsee noin 800 kilometrin päässä Moskovasta itään Volgan keskijuoksulla, alueella, jossa Kama-joki laskee Volgaan.

Tatarstanissa on vajaat 4 miljoonaa asukasta. Heistä noin puolet on tataareja. Venäläisiä alueen väestöstä on 43 prosenttia. Tataareja asuu Venäjällä kaikkiaan 6,6 miljoonaa, joten vain 27 prosenttia heistä asuu omassa tasavallassaan. Tataarit on suurin Venäjän federaation kansallinen vähemmistö.

Nykyisen Tatarstanin alueella on asunut monia tataarikansoja ja se oli keskiajalla osa suurta Kazanin kaanikuntaa. Venäläiset valloittivat alueen Iivana Julman johdolla 1552 ja liittivät sen Venäjän valtakuntaan.

Tatarstanin pääkaupunki on Kazan, jossa on vähän yli miljoona asukasta. Kaupunki on perustettu 1200-luvulla ja se oli Kazanin kaanikunnan pääkaupunki.

Neuvostoaikana Tatarstan oli autonominen tasavalta, mutta se julistautui itsenäiseksi vuonna 1990. Tatarstanin asemasta oli aluksi erimielisyyksiä, mutta vuonna 1994 se solmi sopimuksen Venänän liittovaltion kanssa ja sai laajan itsemääräämisoikeuden.

Tatarstan on Venäjän tärkeitä teollisuuskeskuksia. Tasavallan bruttokansantuotteesta yli puolet tulee teollisuudesta. Tatarstan on myös tärkeä maatalousalue.

Tasavalta saa merkittävästi tuloja öljynporauksesta ja öljynjalostuksesta. Yksi tärkeimpiä raskaan teollisuuden tehtaita on Kamaz -kuorma-autotehdas. Alueella on myös paljon sotilasteollisuutta.

Katso myös artikkeli:

Suomessa valmistaudutaan investoimaan Volgan alueelle

STT-IA
19.5.2000

---

Ulkomaat -sivulle