Ruotsin pääministeri tuomitsee johtajien ahneuden
Norjan kiivas keskustelu yritysjohtajien ahneudesta on nyt levinnyt Ruotsiin. Pääministeri Göran Persson on painokkaasti yhtynyt Metallityöväen liiton puheenjohtajan Göran Johnssonin jyrkkään arvosteluun, jonka mukaan huippujohtajat ovat itsekkäitä rohmuajia.Ruotsin ahneuskeskustelun taustalla on lähivuosia koskeva tulopoliittinen kierros, joka alkaa toden teolla ensi vuonna.
Kuinka Ruotsin työläiset saadaan pitämään palkkavaatimuksensa kurissa, kun johtajat antavat itselleen monen miljoonan kruunun palkkoja, Johnsson ihmettelee. Hän kertoo, että maassa ollaan laajalti tuskastuneita valtaeliitin palkkoihin.
Persson muistuttaa tasa-arvosta
Sosiaalidemokraattinen pääministeri Göran Persson tuomitsee huippujohtajien suuret palkat ja muistuttaa, että pohjoismaiseen kulttuuriin kuuluu selvä tasa-arvoisuuden tarve.
Ruotsissa kaikki tietävät, että Norjan lakko johtui osaksi juuri huippujohtajien ja työntekijöiden välisten palkkojen epäsuhdasta. Ruotsissa kukaan ei vielä uhkaa samanlaisella lakolla, mutta asia on selvästi keskustelun taustalla. Ei ole vaikea löytää ruotsalaisia, jotka eivät ole tuohtuneita nopeasti kasvavista palkkaeroista.
Ruotsin lehdet ovat tällä hetkellä täynnä tilastoja huippujohtajien palkoista. Eniten puhutaan vakuutusyhtiö Skandian toimitusjohtajasta Lars-Eric Peterssonista. Hän on kolmessa vuodessa ansainnut 100 miljoonaa kruunua (73 miljoonaa markkaa) palkkana ja bonuslisinä.
Voitosta 11 prosenttia johtajan palkkaan
Peterssonin palkka nielee yksitoista prosenttia yhtiön voitosta. Tämä on myös ärsyttänyt osakkeenomistajien yhdistystä, tavallisesti konservatiivista järjestöä.
- Jos Lars-Eric Peterssonin tavoin katsoo olevansa oikeutettu sellaiseen palkkaan, on oltava täysin ainutlaatuinen, sanoo Metallityöväenliiton puheenjohtaja Johnsson.
Muita esimerkkejä: Volvon johtaja Leif Johansson ansaitsee 10 miljoonaa kruunua vuodessa, Skanskan Yhdysvaltain-johtaja Claes Björk 34 miljoonaa, Ericssonin johtaja Kurt Hellström 9 miljoonaa ja Electroluxin johtaja Michael Treschow 10 miljoonaa kruunua.
Nämä ovat huippujohtajien palkkoja. Yksityisen palveluksessa oleva toimihenkilö ansaitsee keskimäärin 250 000 kruunua vuodessa, työläinen vähemmän.
Palkkakuri elpymisen ehto
Ruotsi on juuri käynyt läpi vaikean talouskriisin, josta se on nopeasti toipumassa. Edellytyksenä elpymisen jatkumiselle on kuitenkin, että palkkavaatimukset ovat alhaiset tupo-neuvottelujen alkaessa.
Tavallisilla työntekijöillä on laihojen vuosien jälkeen voimakkaita palkankorotuspaineita varsinkin nyt, kun on paljastunut, että huippujohtajien palkat ovat vuoden 1993 jälkeen yli kaksinkertaistuneet. Yksityisen palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkat ovat samana ajanjaksona kohonneet vain 30 prosenttia.
Hallitus, työnantajat ja ammattiliitot ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että suuret yleiset palkankorotukset vahingoittavat talouskasvua.
Inflaation kiihtyminen suurten palkankorotusten vuoksi vaikeuttaisi myös sosiaalidemokraattisen puolueen nyt kannattamaa Ruotsin EMU-jäsenyyttä.
Voi vain arvata, mitä hyvin palkatut johtajat itse ajattelevat. He ovat vaiti tai välttävät keskustelua, jota he itsekään eivät usko voittavansa riippumatta siitä, kuinka hyviä perusteluja heillä on esittää.
STT-IA
19.5.2000
