Johannes Paavali II täytti 80 vuotta

Syntymäpäiväonnittelun olivat paaville lähettäneet niin YK:n pääsihteeri Kofi Annan kuin Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton sekä kymmenet muut valtionpäämiehet, mutta myös esimerkiksi rocktähti Bono ja Mehmet Ali Agca, joka yritti murhata paavin 1981.

Johannes Paavali piti syntymäpäivänään Pietarinkirkon aukiolla messun, johon osallistui 3 000 pappia, 250 piispaa sekä kymmeniä kardinaaleja.

- Julistan ainiaan Jumalan rakkautta. Tämä on uskoni, kiitollisuuden hymnini Jumalalle, joka on antanut minun osallistua messuun teidän kanssanne 80-vuotispäivänäni, paavi sanoi.

Paavin terveys on viime aikoina vaikuttanut varsin heikolta, mutta siitä huolimatta hänellä oli tiivistahtinen ohjelma torstaina. Hänen ohjelmassaan Vatikaanissa oli illalla mm. lounas kutsuvieraille sekä konsertti, jossa Lontoon sinfoniaorkesteri esitti paavin suosikkiteoksen, Joseph Haydnin Luominen-sinfonian.

Kun katolisen kirkon kardinaalit täyttävät 80 vuotta, he eivät enää voi osallistua kardinaalikollegion ns. konklaaviin, joka valitsee uuden paavin. Jos kardinaalit kuuluvat Vatikaanin henkilökuntaan, on heidän jäätävä eläkkeelle 80 vuotta täytettyään.

Paavin virasta ei lähdetä eläkkeelle

Johannes Paavali vahvisti nämä määräykset neljä vuotta sitten. Omasta mahdollisesta eläkkeelle siirtymisestään paavi ei ole puhunut.

Paavin tehtävästä ei olekaan tapana siirtyä syrjään muutoin kuin kuolemantapauksen vuoksi. Viimeksi paavi on eronnut vapaaehtoisesti vuonna 1294, jolloin Coelestinus V erosi. Vastentahtoisesti siirtyi syrjään Gregorius XII vuonna 1415, kun ns. suuren skisman aikana oli valittu useita paaveja.

Vaikka Johannes Paavali II:n on kerrottu sairastavan Parkinsonin tautia, hänen ei tiedetä harkinneen eroamista.
- Kenelle minä esittäisin eronanomuksen, katolisen kirkon ylimmän paimenen sanotaan kerran kysäisseen.

Johannes Paavali on ensimmäinen ei-italialainen 450 vuoteen tehtävässä, jonka ensimmäinen haltija oli perimätiedon mukaan apostoli Pietari.

Hän syntyi Karol Wojtylana puolalaisessa Wadowicen pikkukaupungissa 18. toukokuuta 1920. Hän opiskeli teologiaa salaa saksalaisten miehittäessä Puolaa toisen maailmansodan aikana, ja hänet vihittiin papiksi 1946.

Wojtyla oli Krakovan arkkipiispa, kun hänet lokakuussa 1978 valittiin maailman tuhannen miljoonan katolilaisen hengelliseksi johtajaksi.

Johannes Paavalin on arvioitu olevan 1900-luvun merkittävimpiä historiallisia johtajia. Eräässä kyselyssä 79 prosenttia italialaisista katsoi paavin muuttaneen historian kulkua.

Tärkeä rooli kommunismin kukistumisessa

Erityisesti on muistutettu paavin roolista Puolan Solidaarisuus-liikkeen tukijana ja näin myös kommunistisen järjestelmän kukistumisessa Itä-Euroopassa.

Toisaalta Johannes Paavalia on arvosteltu yksisilmäisestä vanhoillisuudesta katolisen kirkon oppikysymyksissä. Monet katolilaiset olisivat halunneet paavilta vapaamielisempää suhtautumista sellaisissa kysymyksissä kuin syntyvyyden säännöstely, naispappeus ja pappien avioliitto.

Paavina Johannes Paavali II on tavannut useampia ihmisiä, käynyt useammissa maissa ja tavannut useampia maailman johtajia kuin kukaan hänen edeltäjistään. Hän on virkakautenaan vieraillut 123 maassa Italian ulkopuolella.

Heikentyneestä terveydestään huolimatta paavi toteutti tänä vuonna haaveensa vierailla Pyhässä maassa. Viime viikolla hän vieraili myös uudelleen Portugalissa, Fatimassa, missä Neitsyt Marian kerrotaan ilmestyneen kolmelle lapselle 1917.

Paavin vieraillessa Fatimassa katolinen kirkko paljasti myös osan ns. Fatiman kolmannesta salaisuudesta, ilmoituksista jotka Neitsyt Maria kertoi kolmelle lapselle. Tässä ilmoituksessa ennustettiin, että paavi yritetään murhata ja että ateistinen järjestelmä käy sotaa kirkkoa ja kristittyjä vastaan 1900-luvulla.

Turkkilainen Mehmet Ali Agca yritti murhata Johannes Paavali II:n Vatikaanissa 1981, ja paavi on kertonut, että hän pelastui Neitsyt Marian varjeluksen ansiosta. Agca kärsii edelleen elinkautista vankeustuomiotaan.

Heikentyneestä terveydestään ja korkeasta iästään huolimatta paavi ei elä menneisyydessä.

- Hänen askeleensa ovat ehkä hidastuneet, mutta hänen mielensä liike ja aktiivinen osanottonsa tapahtumiin eivät näytä hidastuneen lainkaan, vakuuttaa arkkipiispa John Foley Vatikaanin tiedostusosastolta.

- Olen kuullut, että joku kerran kysyi paavilta hänen vierailumatkallaan, aikooko hän erota, koska hänellä on liikkumisvaikeuksia. Hän kuulemma vastasi: "En johda kirkkoa jaloillani", kertoi Foley.

STT-IA
19.5.2000

Ulkomaat -sivulle