Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Yleiseurooppalainen tunnus käyttöön ensi kuun alusta

Suurin osa suomalaismetsistä sertifioitu



Suurin osa suomalaismetsistä on jo todettu metsäalueen hoidon ja käytön suhteen tiettyjen laatuvaatimusten mukaisiksi.


Metsäteollisuus ry:n metsä- ja luonnonyksikön johtaja Hannu Valtanen arvioi, että tähän mennessä metsää on sertifioitu suomalaisen järjestelmän mukaisesti 13,5 miljoonaa hehtaaria. Tämä vastaa yli 60 prosenttia Suomen koko metsäpinta-alasta.

- Suomalainen järjestelmä laajenee toivon mukaan tämän vuoden aikana kattamaan kaikki meidän metsämme, jolloin sertifioituna olisi liki 22 miljoonaa hehtaaria, Valtanen totesi Metsäteollisuuden jäsenyrityksilleen pitämässä info- ja keskustelutilaisuudessa Oulussa tiistaina.

Suomen järjestelmä on saamassa vielä tämän kuun aikana yleiseurooppalaisen PEFC-sertifiointijärjestelmän tunnuksen, PECF:n neuvottelukunnan varapuheenjohtajana toimiva Valtanen kertoo. Logon käyttöoikeuden saavat samalla myös Norjan ja Ruotsin kansalliset järjestelmät.

Valtasen mukaan PECF-järjestelmä on yksi voimakkain laajentuvista Euroopassa, ja siihen kuuluvat metsäalat nousevat tämän vuoden kuluessa noin 40 miljoonaan hehtaariin.
- Koko maailmassa sertifioituja metsiä on runsaat 50 miljoonaa hehtaaria.


Alue kerrallaan

Suomen sertifiointijärjestelmä perustuu alueelliseen sertifiointiin. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden metsäkeskuksen koko alue otetaan samaan aikaan tarkasteltavaksi, olipa kyse sitten valtion, yksityisen tai vaikkapa teollisuusyhtiön metsästä.

Valtasen mukaan sertifioinnin kustannukset on voitu pitää suhteellisen alhaisina, kun suuria pinta-aloja arvioidaan kerralla. Ulkopuolisten, ns. riippumattomien osapuolten, tekemät arvioinnit ovat maksaneet noin 13 penniä hehtaarilta.
- Jos tarkastukset tehtäisiin tilakohtaisesti, kustannukset olisivat tuhatkertaiset.

Metsäteollisuus on panostanut sertifiointiin nyt neljän vuoden ajan. Rahaa on alkuvaiheessa kulunut kosolti mm. asiantuntijoiden kouluttamiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen.
- Arvioisin, että tuo summa on lähempänä 50:tä kuin 10:tä miljoonaa markkaa, Valtanen toteaa.


Yksityiset suopeita

Lisäkuluista huolimatta yksityiset metsänomistajat ovat suhtautuneet vapaaehtoiseen sertifiointiin varsin suopeasti, Valtanen kiittelee. Viime vuoden aikana alueellinen sertifiointi toteutettiin kaikkiaan seitsemän metsäkeskuksen alueella, ja vain muutama prosentti metsäomistajista ei halunnut osallistua siihen.

Valtanen sanoo, että sertifiointi on markkinoiden haasteisiin vastaamista, eräänlaista asiakasviestintää.
- Asiakkaille halutaan kertoa, että vaikkapa paperissa tai huonekalussa oleva raaka-aine tulee kestävän metsätalouden metsästä.

Valtasen mukaan yleiseurooppalainen sertifiointijärjestelmä perustuu varsin mittavaan tieteelliseen tutkimukseen siitä, mitä tämä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä metsätalous on.

- Metsässä arvioidaan mm., onko metsän uudistamistyöt päätehakkuun osalta tehty vaatimusten edellyttämällä tavalla tai onko arvokkaita elinympäristöjä suojeltu, Valtanen luettelee ja lisää, että osana sertifiointia arvioidaan jopa se, ovatko työntekijöiden sosiaaliturvajärjestelmät kunnossa.

STT-MH
19.5.2000


Kotimaa -sivulle