Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Vienti vauhdittaa talouskasvua

Leonia ennustaa 5,2 prosentin talouskasvua



Leonia nosti tiistaina julkistamassaan ennusteessa Suomen tämän ja ensi vuoden kokonaistuotannon kasvuennustetta. Bruttokansantuote kasvaa Leonian talouskatsauksen mukaan tänä vuonna 5,2 prosenttia ja ensi vuonna 4,1 prosenttia.


Viime vuoden loppupuolella vauhtiin päässeen viennin kasvunäkymät ovat hyvät sekä tänä että ensi vuonna. Piristyvät markkinat sekä Suomen erittäin hyvä hintakilpailukyky lisäävät viennin volyymia tuntuvasti. Myös kotimaisen kysynnän näkymät ovat suotuisat.

Investoinnit ja kulutusmenot kasvavat viime vuotta nopeammin. Kokonaistuotanto kasvanee tänä vuonna hieman runsaat 5 prosenttia ja ensi vuonnakin melko nopeasti. Työttömyys alenee suhteellisen verkkaisesti.

Inflaatio on nopeampaa kuin useana edeltävänä vuotena. Ulkomaankauppa ja julkinen talous ovat selvästi ylijäämäisiä.


Investointien nousu nopeutuu

Viime vuonna kiinteiden investointien volyymi kasvoi noin 5 prosenttia eli selvästi hitaammin kuin neljänä edellisenä vuotena. Lisäys oli pelkästään yksityisten investointien nousua, sillä julkiset investoinnit supistuivat hieman.

Rakennusinvestoinneista selvästi nopeimmin kohosivat asuntoinvestoinnit eli runsaat 10 prosenttia. Investoinnit muihin talorakennuksiin sekä maa- ja vesirakennuksiin kasvoivat reaalisesti 3-4 prosenttia. Kone- ja laiteinvestointi kasvu jäi 3 prosenttiin.

Investointiaste eli kiinteiden investointien suhde bruttokansantuotteeseen oli viiden vuoden nousun jälkeen kohonnut runsaaseen 19 prosenttiin. Se oli kuitenkin kaukana vuosien 1989 ja 1990 noin 29 prosentin lukemista.

Edellytykset investointien nousulle ovat hyvät. Asteittain kohonneista koroista huolimatta yritysten rahoitusasema on totuttua keveämpi. Kysyntänäkymät ovat hyvät ja kapasiteettipula on näköpiirissä yhä useammalla toimialalla. Kotitalouksien luottamus on vahva ja asuntojen tarve on lisääntynyt jo pitkään.

Leonia odottaa kiinteiden investointien kasvavan tänä vuonna 8 prosenttia ja ensi vuonna hieman vähemmän. Teollisuudessa etenkin metsäteollisuus lisää investointejaan ja asuntoinvestoinnit kohoavat selvästi. Myös monet palvelualat kasvattavat tuotantokapasiteettiaan.


Yksityiset kulutusmenot kasvavat tasaisesti

Yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna reaalisesti noin 3 prosenttia eli hieman hitaammin kuin neljänä edellisenä vuotena.

Tuttuun tapaan nopeimmin kasvoivat kestokulutustavaroiden hankinnat, joiden volyymi oli 7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuotena. Se oli jo kuudes peräkkäinen melko nopean nousun vuosi.

Päivittäistavaroiden kulutus lisääntyi viime vuonna vajaat 3 prosenttia. Se oli taas selvästi nopeampi nousu kuin vuosikausiin. Muiden tavaroiden kulutus kasvoi jo totuttuun tapaan noin 4 prosenttia. Samalla palvelujen kulutuskasvu puolittui neljän edellisen vuoden keskimääräiseltä yli neljän prosentin tasolta.

Tänä vuonna yksityinen kulutus voi kasvaa hieman nopeammin kuin viime vuonna. Kotitalouksien reaalitulot kohoavat palkkaratkaisujen ja paranevan työllisyyden vuoksi.

Säästämisaste pysynee suunnilleen ennallaan, joten kulutuksen volyymin odotamme lisääntyvän 3,5 prosenttia. Ensi vuonna kasvuvauhti jäänee jo hiemanalemmaksi.

Julkiset kulutusmenot kasvoivat reaalisesti viime vuonna vain 0,3 prosenttia eli selvästi hitaammin kuin moneen vuoteen. Leonia ennustaa julkisten kulutusmenojen kasvavan hitaasti myös tänä ja ensi vuonna.


Tuotantonäkymät suotuisat päätoimialoilla

Kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen volyymi kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. Vuoden varrella esitettyihin ennusteisiin verrattuna se oli odotusten mukainen.

Viime vuonna tuotanto lisääntyi lähes kaikilla keskeisillä toimialoilla. Poikkeuksia olivat paikoillaan polkenut energiasektori ja peräti runsaan kymmenyksen supistunut rahoitus- ja vakuutustoiminta. Rahoituspalvelujen supistuminen selittyy korkokatteen alenemisella.

Vuonna 2001 teollisuustuotannon kasvu hieman hidastuu. Huippukorkea hintakilpailukyky vientimarkkinoilla heikkenee kotimaisen kustannuskehityksen ja valuuttakurssimuutosten vuoksi.

Rakennusalan tuotanto kasvoi viime vuonna 5 prosenttia eli hieman hitaammin kuin edellisenä vuotena ja selvästi hitaammin kuin kahtena sitä edellisenä vuotena.
- Odotamme kasvun tänä vuonna hieman nopeutuvan ja lähes saman tahdin jatkuvan myös ensi vuonna, Leonia ennustaa.

Yksityisten palvelujen tuotanto lisääntyi viime vuonna noin 3,5 prosenttia. Kaupan tuotanto kasvoi 4,5 prosenttia eli selvästi hitaammin kuin edellisenä vuotena.

Leonian arvion mukaan yksityiset palvelut lisääntyvät tänä vuonna hieman nopeammin kuin viime vuonna. Julkiset palvelut lisääntynevät prosentin verran.

Koko bruttokansantuotteen arvioidaan tänä vuonna kasvavan reaalisesti runsaat 5 prosenttia. Ensi vuonnakin voidaan yltää vielä noin 4 prosentin nousuun. Nämä arviot ovat hieman suurempia kuin maaliskuun alun ennusteessa. Korotustarve aiheutui Leonian mukaan yksinomaan vientinäkymien paranemisesta.


Työttömyyden alamäki kangerrellut

Pitkään jatkunut hyvin tasainen työttömyysasteen alamäki pysähtyi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tällöin työttömyysaste oli sama kuin vuotta aiemmin eli 11 prosenttia.

Alkuvuoden kangertelusta huolimatta Leonia arvioi kuluvan vuoden keskimääräisen työttömyysasteen olevan 9,5 prosenttia eli 0,7 prosenttiyksikköä alempi kuin viime vuonna. Ensi vuonna voidaan Leonian mukaan yltää 8,4 prosentin lukemiin.


Inflaatio vauhdittunut

Viime vuonna kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 1,2 prosenttia. Suomen inflaatio oli tällöin pari kymmenystä korkeampi kuin koko euroalueella keskimäärin. Kuluvan vuoden maaliskuussa Suomen kuluttajahinnat olivat jo 3,1 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin ja huhtikuun vuosinousu oli 2,7 prosenttia.

Merkittävä osa inflaation nopeutumisesta oli polttonesteiden ja asumismenojen kallistumista.

Koko tälle vuodelle Leonia odottaa 2,7 prosentin keskimääräistä inflaatiota. Arvio perustuu näkemykseen, että öljyn hinta on vuoden jälkipuoliskolla alempi kuin vuoden alkukuukausina.

Ensi vuoden inflaatiovauhdin odotetaan jäävän hieman tätä vuotta alemmaksi. Kotimaiset kustannuspaineet säilyvät jokseenkin ennallaan, mutta euron odotettu vahvistuminen hillitsee tuontihintapaineita.


Ulkomaankaupassa entistä enemmän ylijäämää

Viime vuonna tavaraviennin markkamääräinen arvo kasvoi vain prosentin. Tavaratuonnin arvo kasvoi 2 prosenttia. Kauppataseen ylijäämä oli 65 miljardia markkaa eli runsaan miljardin pienempi kuin ennätysvuonna 1998.

Tänä vuonna sekä tavaraviennin että tavaratuonnin arvot kasvavat selvästi ja kauppataseen ylijäämä yltää ennätykselliseen 70 miljardiin markkaan ja seuraavana vuonna vielä hieman suuremmaksi, Leonia arvioi.

Palvelutase oli sekä viime että sitä edellisenä vuotena vajaat 6 miljardia markkaa alijäämäinen. Odotamme palvelujen ulkomaankaupan alijäämän säilyvän suunnilleen ennallaan tänä ja ensi vuonna.

Koko vaihtotase oli viime vuonna noin 38 miljardia ylijäämäinen. Se oli vain miljardin pienempi kuin edellisen vuoden ennätyslukema. Leonia arvelee vaihtotaseen ylijäämän kohoavan tänä vuonna selvästi yli 40 miljardiin markkaan ja ensi vuonna hieman sitäkin suuremmaksi.

Vuodesta 1994 asti jatkunut pysyvä vaihtotaseen ylijäämä on alentanut Suomen ulkomaista nettovelkaa nopeasti. Kuluvan vuoden helmikuun lopussa tämä ulkomainen nettovelka, joka lasketaan velkojen ja saamisten erotuksena ilman oman pääoman eriä, oli 78 miljardia markkaa.

Ennustettu vaihtotasekehitys merkitsee sitä, että parin vuoden sisään Suomen ulkomainen nettovelka saattaa loppua kokonaan.


Valtionvelkaa lyhennetään

Vuonna 1998 saavutetun tasapainon jälkeen valtiontalous oli viime vuonna jo ylijäämäinen. Useiden aiempien vuosien nettorahoitustarpeet muuttuivat viime vuonna lähes 20 miljardin markan nettorahoitusylijäämäksi.

Valtion kassatulot ilman lainanottoa olivat viime vuonna 225 miljardia markkaa eli 10 prosenttia suuremmat kuin edellisenä vuotena.

Valtion kassamenot ilman lainojen kuoletuksia olivat 205 miljardia markkaa eli saman verran kuin edellisenä vuotena. Kulutusmenot kasvoivat 2 prosenttia ja siirtomenot vajaan prosentin. Reaalisijoituksia rakennuksiin ja koneisiin vähennettiin selvästi ja korkomenot alenivat hieman.

Valtiontalouden velka oli vuoden lopussa 410 miljardia markkaa eli 10 miljardia pienempi kuin vuotta aiemmin. Leonia ennustaa alenevan myös tänä ja ensi vuonna.

IA
19.5.2000


Talous -sivulle