Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







EU-parlamentti kaventamassa kansallista tiedotusta



Euroopan parlamentti on kaventamassa kansallista tiedotusta täysistunnoissa.


Puhemiesneuvosto on hyväksynyt uudistuksen, jonka mukaan istunnoista kirjoitetaan jatkossa katsauksia pääasiassa vain yhdellä kielellä. Parlamentin pääsihteerin Julian Priestleyn esityspaperissa kieltä ei nimetä.

Uudistuksen pelätään rajoittavan parlamentin avoimuutta ja kaventavan kansallista näkökulmaa. Eräiden parlamenttilähteiden mukaan teksteissä käytettäisiin kahta kieltä, todennäköisesti englantia ja ranskaa.

Tähän asti eri maiden tiedottajat ovat kirjoittaneet täysistunnoista katsauksia kaikilla EU:n 11 kielellä. Jatkossa tiedotteet aiotaan käännättää muille kielille Luxemburgissa. Katsauksia lukevat mm. edustajat, virkamiehet ja toimittajat. Lisäksi ne on saatavissa Internetissä.

Yhtenä vaihtoehtona on väläytetty, ettei tiedotteita käännettäisi lainkaan kaikille kielille. Parlamentin poliittiset ryhmät kuitenkin tyrmäsivät ehdotuksen.

Päätöksen tiistaina tehnyttä parlamentin puhemiehistöä johtaa ranskalainen puhemies Nicole Fontaine. Jäseninä on 14 varapuhemiestä, joiden joukossa ei ole yhtään suomalaista, ruotsalaista tai tanskalaista edustajaa.

Tiedotusosaston päällikön David Harleyn mukaan uudistus on määrä aloittaa heinäkuussa kuuden kuukauden kokeiluna. Tavoitteena on muuttaa tiedotuksen painopistettä rutiinien seurannasta tärkeämmiksi katsottuihin asioihin.


"Tulevaisuudessa avoimuus kaventuu"

Nimettömänä pysynyt parlamentin virkamies katsoo, että tähän asti tiedotus on ollut hyvin laajaa, ja siksi parlamentti on ollut hyvin avoin instituutio.
- Tulevaisuudessa avoimuus kaventuu, koska tiedotuksessa keskitytään entistä harvempiin asioihin, virkamies epäilee.

Uudistusta on haudottu pitkään. Asiasta esityksen tehnyt parlamentin brittiläinen pääsihteeri Julian Priestley katsoo, että painopistettä on siirrettävä mekaanisesta kirjallisesta viestinnästä suulliseen viestintään.

Se tarkoittaisi sitä, että eri maiden tiedottajat seuraisivat edelleen tapahtumia ja kertoisivat siitä tietoa haluaville. Istuntoja edeltävät ennakkokatsaukset tehtäisiin edelleen kaikilla kielillä.

Uudistuksen taustalla on laajentuminen, vaikka asiaa ei mainitakaan pääsihteeri Priestleyn esityksessä. Uusien maiden liittyminen unioniin lisää EU-kielien määrää ja tällöin parlamentin tiedotusyksikköön olisi palkattava uutta väkeä.

Tiedotusyksikkö on yksi parlamentin suurimpia osastoja. Tiedotteista vastaa 44 tiedottajaa ja sihteeriä. Määrä selittyy sillä, että jokaisella kieliryhmällä on omat edustajansa. Lisäksi parlamentilla on 6-7 hengen valiokuntatiedotus, erillinen audiovisuaalinen yksikkö ja vierailupalvelu.

David Harleyn mukaan tarkoituksena on päästä eroon järjestelmästä, jossa 44 ihmistä tekee samaa työtä eri kielillä. Parlamentissa työskentelevä virkamies kuitenkin epäilee pelkästään yhdellä kielellä tehtävän seurannan johtavan siihen, että kaikki suomalaisia kiinnostavat näkökulmat eivät nouse esille.

STT-MH
19.5.2000


Politiikka -sivulle