Ravinnon nykytrendit vievät pohjan keskiarvoajattelulta
Kaikenlaisessa ravitsemusneuvonnassa keskiarvoajattelun aika on peruuttamattomasti ohi, sillä ihmiset ruokailutottumuksineen ja -tapoineen ovat pirstoutuneet toisistaan hyvinkin poikkeaviin ryhmiin, toteaa ravitsemustieteen professori Leena Räsänen.Räsäsen mukaan maassamme on edelleen perinteisiä kotiruoan syöjiä yhtälailla kuin uusia ruokasuuntauksia seuraavia nautiskelijoita, joille arkipäiväinen kahvikin on muuttunut erikoismaustetuksi statusjuomaksi.
- Joillekin globaali oikeudenmukaisuus tai eläinten hyvinvointi ovat puolestaan arvoja, joiden pohjalta he tekevät eettisiä ja ekologisia valintoja ruokailussaan, jatkoi Räsänen.
Ravintoon liittyviin nykytrendeihin Räsänen listasi terveyden, helppouden, nautinnon sekä eettiset valinnat.
- Nämä arvot voimistuvat tulevaisuudessa entisestään ja niillä on vaikutuksensa esimerkiksi elintarviketeollisuuteen, mainontaan ja suurkeittiöiden toimintaan, Räsänen huomautti.
Vauhdikkaat ruokakulttuurin muutokset eksyttävät ruuan jäljiltä
Suomalaisessa ruokakulttuurissa on tapahtunut taannoisina vuosikymmeninä rajuja muutoksia ja Räsäsen mukaan uudet tuulet näyttävät puhaltavan entistä voimakkaammin.
- Yksi suuri käännekohta oli 1960-luku, jolloin teolliset puolivalmisteet ilmestyivät kauppoihin kiireisten, työssäkäyvien perheenemäntien avuksi. Silloin myös joukkoruokailu laajeni muidenkin kuin koululaisten ulottuville, kertoo Räsänen.
Terveystietoisuusbuumi puolestaan iski kansalaisiin 1970- ja 80-luvuilla ja suuntauksen etulinjassa kulkivat erityisesti naiset ja hyvin koulutetut.
- Viime vuosikymmenenä ruokakulttuurimme kansainvälistyminen oli yksi selkeä ajan merkki. Lisäksi ruokailusta tuli epämuodollisempaa ja nykyisin entistä harvemmassa perheessä noudatetaan yhteisiä ateriointiaikoja.
- Ihmiset syövät pikkupurtavaa kadulla kävellessään ja juovat aamukahvin styroksimukista työmatkallaan, listasi Räsänen aikamme ilmiöitä. Hänen mukaan koko tämä kehitys on etäännyttänyt ihmisiä ruoan alkuperästä ja ruoanvalmistuksesta.
- Ihmisille syntyy voimakas turvattomuuden tunne, kun he eivät tiedä mitä syövät. Kansalaiset tutkivat elintarvikepakkausten lisäaineselosteita pelokkaina ja heistä tuntuu, että ravitsemussuosituksia muutetaan jatkuvasti. He eivät enää luota peruselintarvikkeiden riittävyyteen, vaan etsivät turvaa erityisvaihtoehdoista, kuvaili Räsänen.
Tällaisia ovat hänen mukaan erilaiset vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet sekä funktionaaliset elintarvikkeet.
- Ravitsemustutkijan näkökulmasta katsottuna aivan tavallisista peruselintarvikkeista on edelleen helppo koostaa monipuolinen ruokavalio. Lisäksi vain harvat elintarvikkeiden ravintoainelisäykset ovat ravitsemuksellisesti perusteltuja, toteaa Räsänen nykyaikaisesta elintarvikkeiden muokkauksesta.
STT-IA
19.5.2000
