EBRD: Itä-Euroopan taloudet vahvassa kasvussa
Itä-Euroopan taloudet kasvavat tänä vuonna rivakammin kuin kertaakaan sitten kommunismin romahduksen. Näin arvioi tuoreessa raportissaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD. Jos EBRD:n ennuste toteutuu, Itä-Euroopan taloudet yltävät tänä vuonna 3,6 prosentin kasvuun. Viime vuonna ne kasvoivat 2,4 prosenttia ja toissa vuonna taantuivat 1,1 prosenttia.
EBRD:n tarkastelussa mukaan tulevat sekä itäisen Keski-Euroopan entiset sosialistimaat että entisen Neuvostoliiton alue.
Kasvun vauhdittumisen syyt vaihtelevat maittain. Itäisen Keski-Euroopan maat hyötyvät EU-maiden talouksien elpymisestä. Entisen Neuvostoliiton alueella taas kasvua ruokkii valuuttakurssien lasku ja kohonneet raaka-aineiden hinnat.
Itä-Euroopan talouksia kolhineen toissasyksyisen Venäjän talouskriisin vaikutukset ovat EBRD:n mukaan väistyneet nopeammin kuin uskallettiin toivoa. Viime vuonna raivonneen Kosovon sodan taloudelliset vaikutukset jäivät niin ikään pelättyä vähäisemmiksi.
Alueiden väliset erot suuria
Ongelmallisena EBRD näkee sen, että erot Itä-Euroopan maiden talouskehityksessä repeävät suuriksi.
Entisessä Neuvostoliitossa bruttokansantuote jää 57 prosenttiin vuoden 1989 tilanteesta, mutta Baltian maissa ja itäisessä Keski-Euroopassa ylletään täsmälleen 11 vuoden takaiselle tasolle.
Parhaiten on menestynyt Puola, jonka bruttokansantuote on kommunismin luhistumisen jälkeen ottanut kiinni vuoden 1989 tason 128-prosenttisesti.
Vaikka EBRD kiittelee Itä-Euroopan talouksien lyhyen ajan näkymiä myönteisiksi, aihetta suureen tyytyväisyyteen se ei näe. Tekemistä riittää paljon ennen kuin siirtymävaihe markkinatalouteen saadaan kunnialla päätökseen.
- Monet siirtymävaiheen haasteet ovat edelleen olemassa ja niihin pitää tarttua viipymättä ja tarmokkaasti, EBRD:n pääekonomisti Ricardo Lago toteaa.
Itäisessä Keski-Euroopassa suurimpia kysymyksiä on, kuinka hallita pääomavirtoja ja selviytyä kunnialla itsepintaisista vaihtotaseen vajeista. Entisen Neuvostoliiton alueella huomio tulisi EBRD:n mielestä suunata etenkin talousuudistusten jouduttamiseen ja suotuisamman investointi-ilmapiirin luomiseen.
STT-MH
19.5.2000
