Perustutkimus ja tutkijoiden riittävyys lähiajan haasteita
Akatemialta tiedepoliittinen linjaus
Suomen Akatemia arvioi lähivuosien keskeisiksi tiedepoliittisiksi haasteiksi perustutkimuksen tason, tutkijoiden saatavuuden sekä tutkimuksen monipuolisuuden. Luovaa tutkimusta halutaan tukea muun muassa myöntämällä erityisrahoitusta yhä useammalle tutkimuksen huippuyksikölle. Vuoteen 2005 toimivien 26 huippuyksikön rinnalle valittaisiin vuoden 2002 alusta alkaen 15 uutta huippuyksikköä.
Tiedettä luotsataan jatkossakin eteenpäin myös Akatemian tutkimusohjelmilla. Niiden määrää tosin ollaan valmiita karsimaan ja sisältöä laajentamaan. Suunnitelmat sisältyvät Akatemian torstaina julkistamaan tiedepoliittiseen linjaukseen.
Linjauksen mukaan perustutkimuksen riskiksi on muodostumassa yliopistorahoituksen niukkuus. Yliopistojen tutkimustoimintaan varataan suoraan valtion budjetissa enää neljäsosa kaikesta valtion tutkimusrahoituksesta, kun monissa EU-maissa osuus on 30-50 prosenttia.
Hyvä tutkimus houkuttelee investointeja
Akatemia tähdentää, että yhteiskunnan kehittäminen vaatii nimenomaan pitkäjänteisyyttä ja vahvaan perustutkimukseen pohjautuvaa luovuutta.
Lyhytjänteinen tutkimus- ja kehitystoiminta ei tähän riitä. Kansainvälisen kokemuksen mukaan hyvä perustutkimus vetää puoleensa myös yritysten investointeja.
Huippututkijoiden ja -asiantuntijoiden kysyntä puolestaan ylittää jo tarjonnan etenkin tietoteollisuudessa ja sen lähialoilla, varoitetaan linjanvedossa.
Kysyntää kasvattaa myös suurten ikäluokkien eläköityminen. Tutkijapulan välttämiseksi Akatemia aikoo lisätä tutkijatohtorin paikkoja nykyisestä 350:stä 500:aan. Myös vanhemman tutkijan virkoja ja akatemiaprofessuureja lisätään, ja naisten tutkijanuraa pyritään edistämään.
Akatemian mukaan tiedepolitiikassa on yhä määrätietoisemmin huolehdittava myös huippututkimuksen monipuolisuudesta. Informaatioteknologiaan on syytä panostaa jatkossakin, mutta lisäksi tarvitaan myös uusia kasvualoja.
Kahdeksan teesiä tieteestä
Linjanvetoon sisältyy kahdeksankohtainen tiedepolitiikan asialista.
Sen mukaan huomiota tulee kiinnittää luovien tutkimusympäristöjen rakentamiseen, tutkijoiden rekrytointiin, rahoittajien ja tutkimuslaitosten yhteistyön parantamiseen, eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön ja muuhun kansainvälistymiseen, tutkimuksen laatuun ja vaikuttavuuteen, tieteen etiikkaan ja menettelytapoihin sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen.
Kansainvälisyyden lisäämiseksi eri maiden toivotaan avaavan kansalliset tutkimusohjelmansa ulkomaisille tutkijoille. Akatemia myös haluaisi itsensä ja muiden kansallisten tiedeorganisaatioiden pääsevän vaikuttamaan nykyistä enemmän EU:n tutkimusyhteistyön suunnitteluun.
Tieteen tiedottamiseen aiotaan panostaa niin, että kotimainen tutkimus kelpaisi uutiseksi. Akatemia suunnitteleekin tieteen aseman ja julkisen kuvan seuraamista. Nyt Suomessa ei ole tutkittua tietoa siitä, mitä suuri yleisö tieteestä oikein ajattelee.
STT-MH
19.5.2000
