Kuraattori tuntee adoptioperheen arjen
Kun puhelin soi adoptiokuraattori Kerstin Alalantelan pienessä työhuoneessa Nurmon Hyllykalliolla hän ei koskaan voi olla varma, mistä päin Suomea soitetaan. Sen hän kyllä tietää, että soittaja on lähes 100-prosenttisesti nainen.Adoptiolasten äitejä pohdituttavat monenlaiset asiat, joissa maan ainoa adoptiokuraattori auttaa parhaansa mukaan. Patenttiratkaisuja hänellä ei ole, mutta kolmen adoptiolapsen äitinä hän tietää, mistä puhuu.
Hän on ollut myös aloittamassa adoptiota suunnittelevien vanhempien valmennusta. Koulutukseltaan hän on psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja.
- Usein ajatellaan, että adoptioperheet ovat jotenkin "parempia" kuin tavalliset. Eivät ne ole parempia eivätkä huonompia, ne ovat vain erilaisia, sanoo Alalantela.
Adoptiolasten tilanne eri kuin pakolaisten
Suomessa on vajaat 2 000 ulkomailta adoptoitua lasta. Heistä suurin osa on päiväkoti- tai kouluiässä. Uusia adoptiota tehdään vuosittain noin 200.
- Valtaosa puheluista liittyy päiväkodin tai koulun aloittamiseen tai koulussa ilmenneisiin pulmiin, kertoo Alalantela.
Hän on huolissaan siitä, että lasten kanssa työskentelevät eivät aina ymmärrä ulkomailta adoptoitujen lasten tilanteen erityispiirteitä.
- Päiväkodeissa ja kouluissa adoptio- ja pakolaislapsia ajatellaan usein yhtenäisenä ryhmänä. Sitä he eivät kuitenkaan ole, painottaa Alalantela.
Adoptiolapsilla saattaa olla takanaan hyvinkin traumaattisia kokemuksia samoin kuin pakolaislapsillakin.
- Olennainen ero kuitenkin siinä, että pakolaislapset tulevat lähes aina Suomeen oman perheensä tai sukulaisensa kanssa. Tunneside omaisiin säilyy ja he voivat säilyttää oman kielensä ja elävän kosketuksen omaan kulttuuriinsa. Adoptiolapsi sen sijaan joutuu yhtäkkiä täysin vieraaseen ympäristöön ja tunnesiteen rakentaminen on aloitettava täysin alusta.
Alalantela opastaa mielellään myös eri ammattiryhmien edustajia adoptiolapsiin liittyvissä kysymyksissä. Henkilökohtaista opastusta tarvitaan, sillä suomenkielistä faktakirjallisuutta aiheesta on erittäin niukasti.
Erilainen ulkonäkö ei tunnu vaivaavan
Viime vuonna Alalantela sai 138 puhelua. Tämän vuoden aikana niitä on tullut jo yli 80. Lapsen erilaisesta ulkonäöstä johtuva kiusaaminen on noussut esille vain parissa puhelussa.
Huomattavasti enemmän soittajia huolestuttavat lasten terveyteen liittyvät kysymykset. Esimerkiksi puberteetti voi alkaa huomattavasti normaalia aiemmin.
- Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan Intiasta adoptoiduilla tytöillä kuukautiset voivat alkaa jo alle 10-vuotiaana. Estohoito on tällöin hyvin tärkeä. Ilmiön syynä saattaa olla ulkoisten elinolojen raju muuttuminen. Alalantela luonnehtii toimivansa adoptioperheiden verkoston solmukohtana.
- Kun joku keksii hyvän ratkaisun johonkin pulmaan tai löytää asiantuntevan lääkärin, hän kertoo minulle ja minä taas välitän tietoa eteenpäin.
Adoptioäitikin saa olla väsynyt
Lapsiin liittyvät kysymykset ovat päällimmäisinä adoptiokuraattorille tulevissa puheluissa. Usein pienen keskustelun jälkeen esiin nousee myös vanhempien oma jaksaminen.
Monilla adoptiovanhemmilla on takanaan vuosia kestänyt lapsettomuushoito. Myös adoptioprosessi on pitkä.
Prosessiin liittyy perheolojen tutkinta, jossa hakijat todetaan "hyviksi vanhemmiksi". Kaikki tämä saattaa aiheuttaa paineita ja pakonomaista tarvetta jaksaa loputtomiin.
- Myös adoptioäiti saa olla väsynyt, muistuttaa Alalantela.
Hän arvioi kuitenkin, että adoptiovanhemmat ovat tavallista sitkeämpiä ja tottuneita vaikeidenkin asioiden selvittelyyn.
Adoptioperheiden tukipuhelinprojekti päättyy tämän vuoden lopussa. Jatkorahoitusta on kuitenkin haettu ja kuraattori jatkanee työtään.
Alalantela on pohtinut Ruotsin mallin mukaista nuorten tukipuhelinta, johon myös vastaa nuori. Suomessakin on suunniteltu juurimatkojen järjestämistä adoptoiduille nuorille. Kuraattori voisi tukea perheitä ennen ja jälkeen matkan.
- Ruotsissa matkoja on järjestetty. Siellä on todettu, että nuoret kaipaavat tukea erityisesti matkan jälkeen.
Tukipuhelin auttaa
Adoptioperheiden tukipuhelin on Interpedian, Pelastakaa lapset ry:n ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston yhteishanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
Tukipuhelimen numero on 06-414 1950. Puhelimeen vastaa adoptiokuraattori Kerstin Alalantela.
Päivystysajat ovat maanantaisin klo 18-21, keskiviikkoisen klo 13-18 ja torstaisin klo 12-16. Soittaa voi myös muina aikoina.
Puhelu maksaa tavallisen puhelumaksun verran. Soittaa voivat ulkomailta lapsia adoptoineet vanhemmat ja adoptiolapset. Adoptiokuraattori neuvoo myös eri ammattiryhmiä kuten opettajia tai päiväkotityöntekijöitä.
STT-IA
19.5.2000
