Yrityksiltä merkittävää rahallista tukea
Tietoteollisuusohjelma kouluttaa huippuosaajia
Lähivuosina on tietoteollisuusaloilta valmistuvien määrään odotettavissa selvää kasvua. Projektipäällikkö Jari Jokinen opetusministeriöstä kertoo, että tietoteollisuusohjelman tavoitteena on ennen kaikkea kouluttaa tietoteollisuuteen huippuosaajia. Myös alan yritykset ovat olleet merkittävällä tavalla tukemassa koulutushanketta.Opetusministeriön arvion mukaan tietoteollisuuden (tietotekniikka, elektroniikka, tietoliikennetekniikka, tietojenkäsittely ja sähkötekniikka) tai lähialojen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä nelinkertaistuu vuoden 1998 määrästä vuoteen 2005 mennessä.
Lukuina tämä tarkoittaa 7 000 valmistuvaa vuonna 2005, kun määrä vuonna 1998 oli 1 500.
- Takana on 90-luvun kehitys. Tietoteknisillä aloilla osaajapula on kärjistynyt. On mahdollista, että asiantuntijoita alkaa tulla entistä enemmän ulkomailta, kuten Saksassa on tilanne, Jari Jokinen sanoo.
- Aloituspaikkojen määrää on pyritty lisäämään, ja se alkaa nyt näkyä, Jokinen jatkaa.
Tietoteollisuuden alojen asiantuntijatarve on eri kotimaisten ja kansainvälisten selvitysten mukaan vuositasolla noin 6 000-8 000 henkilöä. Opetusministeriö, yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat määrätietoisesti kasvattaneet alan aloituspaikkojen määrää.
Ohjelmassa suuret haasteet
Vuoteen 2002 jatkuvan opetusministeriön tietoteollisuusohjelman avulla on suunnattu resursseja alan koulutuksen kehittämiseen sekä käynnistetty jo työelämässä oleville tarkoitettuja, tutkintoon tähtääviä muuntokoulutusohjelmia yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
- Tietoteollisuusohjelma on rakennettu yhteistyössä eri tahojen kanssa. Sen teemoja ovat muun muassa muuntokoulutus ja lisäpätevöityminen, Jokinen kertoo.
- Täytyy tietenkin muistaa, että puhutaan kokonaisluvuista. Joka tapauksessa koko kysyntää on vaikeaa tyydyttää, Jokinen sanoo.
Hänen mukaansa ohjelmalla pyritään ensisijaisesti kouluttamaan huippuosaajia.
- Myös tietoteollisuusalojen tutkimusta on vahvistettava. Tavoitteena on huippuasiantuntijuuden kumuloituminen pitemmällä aikavälillä.
Yhteiset intressit
On selvää, että tietoteollisuuden koulutushanke on lähtenyt pitkälle työelämän tarpeista. Alan yritysten kasvuvauhti on ylittänyt kaikki ennusteet, joten työvoiman tarve on suuri. Myös opetusministeriössä tiedostetaan, että useat alan opiskelijat lähtevät töihin jo ennen valmistumistaan.
- Koulutusresurssien lisääminen on mahdollistunut, kun korkeakoulutuksen määrää on yleisesti lisätty. Sinänsä jakoperusteet ovat samat kuin ennenkin, mutta työvoiman tarve ratkaisee.
- Arvioissa aloituspaikkamääristä on kyllä huomioitu myös opinnoista työelämään lähtevät.
- Mielestäni pitäisi kuitenkin välttää rekrytointia kesken opintojen. Tutkinnon loppuun vieminen vaikka työn ohella on kuitenkin viime kädessä myös työnantajan etu, Jokinen toteaa.
Hän ei näe ristiriitaa siinä, että samoista koulutuspaikoista kilpailevat ammattikorkeakoulut ja yliopistot.
- Yhteistyö eri sektorien välillä tulee varmasti lisääntymään. Tämä on hyvä kehitys, mutta työmäärien on pysyttävä kohtuudessa.
- En näe, että olisi erilaisia intressejä. Erot ovat lähinnä opetuksen sisällössä ja koulutustavoitteissa, Jokinen toteaa.
Perusvalmiudet kaikille
Opetusministeriön noin vuosi sitten aloittamaan tietostrategiaan kuuluu kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien parantaminen yleisesti. Tavoite on hyvä, mutta tietoyhteiskuntakeskustelussa käsitteitä vaivaa joskus liika abstraktisuus.
Jokisen mukaan huippuosaamisen ohella panostetaan työssä olevien jatkokoulutukseen.
- Vaikka tavoitteena on huippuosaajien määrän lisääminen, tietoyhteiskunnassa selviäminen on tärkeää sinänsä.
- 4.-10. syyskuuta järjestetään aikuisopiskelijaviikko teemalla Tietoyhteiskunta kaikille. Tarkoitus on kiinnittää silloin erityisesti huomiota aikuisväestön valmiuksiin selviytyä yhä vaativammassa tietoteknisessä ympäristössä.
Yrityksiltä huomattavaa tukea
Jokinen kertoo, että rahoituksen osalta tietoteollisuusalojen asema tullaan tulevaisuudessa vakiinnuttamaan. Hänen mukaansa meneillään olevassa ohjelmassa ei ole kyse mistään väliaikaishankkeesta.
- Tietoteollisuusalojen koulutus siirretään erillisrahoituksesta osaksi perusrahoitusta. Käytössä on myös rakennerahasto-ohjelmia.
- Vuoden 2002 jälkeen arvioidaan muuntokoulutuksen tarve uudelleen. Peruskoulutuksen koulutusmäärien lisäyksen on joka tapauksessa tarkoitus olla pysyvä.
Kuten viime aikoina on ollut tapana, myös tässä koulutushankkeessa yritykset ovat olleet vahvasti mukana myös taloudellisin panoksin.
- 20 suurta alan yritystä lahjoittivat hankkeeseen noin 50 miljoonaa markkaa, Jokinen kertoo.
Tietoteollisuusohjelmassa ovat vahvimmin mukana teknilliset korkeakoulut ja Oulun yliopisto. Teknisen puolen ohella aloituspaikkoja lisätään myös yliopistojen tietojenkäsittelyopin laitoksilla. Ammattikorkeakouluissa lisäys jakautuu melko tasaisesti ympäri maan.
- Ohjelmalle on ominaista erittäin tiivis työelämäyhteys. Paikallistason yhteistyö on kasvanut voimakkaasti, Jokinen toteaa.
MIKKO LAITINEN
11.8.2000
