Stakes: Tukea kotitalouksille kannattaa jossakin muodossa jatkaa
Tukea kotitalouksille kannattaa jossakin muodossa jatkaa. Näin todetaan kotitaloustyön tukikokeilua arvioivassa tutkimuksessa, joka on tehty työministeriön ja valtiovarainministeriön rahoittamana Stakesissa.Tutkimuksen mukaan yritystukimallin mukaisen tuen piirissä tehtiin vuonna 1999 yhteensä 3 886 työkuukautta eli 324 työvuotta. Verovähennysmallin mukaisen tuen piirissä tehdyn työn määrän arviointi perustuu vuoden 1998 verotustietoihin.
Mikäli laskentaperusteena käytetään keskihintaisia siivous- ja remonttipalvelujen hintoja, tehtiin verovähennysmallin mukaisen tuen piirissä yhteensä 6 052 työkuukautta eli 504 työvuotta.
Kun vuoden 1999 tukirahat (18,7 miljoonaa markkaa) jaetaan kokeilussa tehtyjen työkuukausien määrällä, saadaan yhden työkuukauden kustannuksiksi 4 814 markkaa.
Jos kustannuksiin lisätään hallinnointi- ja markkinointikulut, käytettiin yritystukikokeiluun 22,3 miljoonaa markkaa. Tästä työkuukauden hinnaksi vuonna 1999 saadaan 5 738 markkaa.
Yrityksille suunnattu kysely osoitti, että useimmat kokeiluun osallistuneet yritykset ovat olleet pieniä, yhden tai kahden hengen yrityksiä. Lisää henkilökuntaa oli kokeilun aikana palkannut 26 prosenttia kyselyyn vastanneesta 322 yrityksestä.
Uusia työntekijöitä palkanneista noin kolmannes oli palkannut yhden ja 45 prosenttia 2-5 uutta työntekijää.
Yhteensä uusia työntekijöitä oli kyselyyn vastanneissa yrityksissä palkattu 341, joista 214 oli ollut ennen työsuhteen alkamista työttömänä.
Kokeilun tulosten arvioinnissa on otettava tutkimuksen mukaan alueellisten erojen vaikutus. Erityisesti Etelä-Suomen läänin ja Helsingin erityisluonne näkyy väestön korkeamman tulotason ja erilaisen ikärakenteen kautta.
Tehdyn kyselyn mukaan yritystukimallissa käytettiin enemmän kotityöpalveluita, kun taas verovähennysmallissa teetettiin kodin korjaustöitä. Kotitaloustyön tukipalveluja käytetään jatkuvaluonteisesti ja veromalli on enemmän kertakäyttöistä.
Yritystukimallin rekisteritiedot osoittavat, että vuonna 1999 remonttityöhön käytetty työaika ja kodinhoitotyö yhdessä siivoustyön kanssa muodostavat kutakuinkin yhtä suuren kokonaisuuden.
Palvelujen käyttö lisääntynyt voimakkaasti
Kotitalouksille suunnattu kysely osoitti huomattavia eroja kokeilumallien välillä. Verovähennysmallia käyttävät kotitaloudet olivat yleensä parempituloisia kuin yritystukea käyttäneet kotitaloudet.
Molemmat mallit näyttävät lisänneen voimakkaasti palvelujen käyttöä. Kummankin kokeilumallin alueella asuneista vastaajista noin puolet ei ollut koskaan aikaisemmin ostanut vastaavia palveluja.
Kokeilun synnyttämä kysyntä on harvoin jatkuvaa ja säännöllistä; vain joka kymmenes palveluita käyttänyt on ostanut palveluita useammin kuin kerran kuukaudessa.
Mallien kesken on sellainen ero, että verovähennys tehdään useimmiten kertaluonteisista palveluista, esimerkiksi remontista, kun taas yritystuettuja palveluita ostetaan säännöllisemmin, kuten siivouspalveluja.
Itä- ja Länsi-Suomen lääneissä on ollut vuodesta 1997 alkaen kokeilussa yritystukimalli, jossa kotitalous voi tilata Työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston rekisteriin merkityltä yritykseltä kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöpalveluita sekä asunnon kunnossapito- ja perusparannuspalveluja.
Tuki maksetaan suoraan yritykselle. Tuen määrä on 40 prosenttia kotitalouden työstä maksamasta palkkiosta, enintään 33 markkaa tunnilta. Tuen enimmäismäärä on kotitaloutta kohti 150 tuntia kalenterivuodessa.
Määräaikainen tukikokeilu päättyy nykysäädösten mukaan vuoden 2000 lopussa. Kokeilun tavoitteena on edistää pienyritystoimintaa ja työllisyyttä luomalla työtilaisuuksia kotitalouksille palveluja tarjoaville yrityksille.
Tavoitteena on myös kotitalouksissa tehtävän ns. pimeän työn vähentäminen. Yritystukikokeilua täydentää samanaikaisesti Etelä- ja Pohjois-Suomessa käynnistynyt kokeilu kotitaloustyön verotuesta.
IA
11.8.2000
