Komissio hyväksyi yleissivistävää ja ammatillista koulutusta käsittelevän strategian
EU:n komissio on hyväksynyt ns. tavoitetta 3 koskevan yhtenäisen ohjelma-asiakirjan Suomen osalta seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi.Tavoite 3 rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), ja sen kautta tuetaan koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työllisyyteen liittyvien politiikan alojen ja järjestelmien mukauttamista ja uudenaikaistamista.
EU-rahoitus ohjelmalle on yhteensä 416 miljoonaa euroa vuosina 2000-2006. Tämä päätös on yksi niistä, joita komissiossa ollaan tekemässä rakennerahastojen uuden ohjelmakauden käynnistämiseksi.
Työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaava komissaari Anna Diamantopoulou esitteli päätöksen keskiviikkona.
- Tavoitteen 3 mukaisesti toteutettavia tukitoimia koskevassa uudessa yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa asetetaan tavoitteeksi kunnianhimoinen ohjelma, joka on räätälöity tukemaan ja kehittämään Suomen kaikkia työmarkkina-aloja, Diamantopoulou sanoi.
- Ohjelma-asiakirjan tarkoituksena on tarttua keskeisiin ongelmiin, esimerkiksi jatkuvaan pitkäaikaistyöttömyyteen varsinkin iäkkäämpien työntekijöiden keskuudessa ja ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen kasvusektoreilla.
- Ohjelmassa korostetaan koulutusrakenteiden kehittämisen merkitystä ja iäkkäämpien työntekijöiden pitämistä työelämässä, Diamantopoulou jatkaa.
Eurooppalainen työllisyysstrategia ja vuoden 1999 kansallinen työllisyyssuunnitelma ovat ensimmäistä kertaa olleet Suomen suunnitelman laatimisen lähtökohtana.
Helpotusta ikääntyvien ja nuorison työttömyyteen
Ohjelma tarttuu erityisongelmiin, esimerkiksi ikääntyvien alhaiseen työllisyysasteeseen - vuonna 1998 ainoastaan 55,2 prosenttia 50-64- vuotiaista miehistä ja 50,6 prosenttia samanikäisistä naisista oli työssä.
Toinen ongelma on nuorisotyöttömyys, joka on korkeimpia Euroopassa (16 prosenttia miesten ja 27 prosenttia naisten osalta vuonna 1998). Komissio arvioi, että noin 10 prosenttia jää työmarkkinoiden ulkopuolelle ammatillisen koulutuksen ja riittävän ammattitaidon puutteen takia.
Suomen ohjelman kokonaisbudjetti on 1 498 miljoonaa euroa. Kansallisen julkisen sektorin rahoitusosuus tästä on 624 miljoonaa euroa, EU:n 416 miljoonaa euroa ja yksityisten lähteiden 458 miljoonaa euroa.
Yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa asetetaan neljä painopistettä. Ensiksikin sillä koetetaan vastata työvoiman kysyntään ja työvoimapulaan sekä edistetään työllistyvyyttä.
Tämän yhteydessä toteutettavilla toimilla pyritään takaamaan riittävä työvoiman tarjonta yrityksille, ratkaisemaan työvoiman puutteeseen liittyvät ongelmat kasvusektoreilla ja kehittämään tapoja, joilla siirtymistä yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta työelämään voidaan helpottaa. Tähän on varattu 19 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia ESR:n osuudesta.
Ohjelmassa edistetään niin ikään tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa opiskelun aikana ja työelämässä sekä naisten asemaa työmarkkinoilla.
Merkittävässä asemassa ovat myös ammatillinen koulutus, koulun kesken jättävien määrän vähentäminen ja työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien ryhmien tukeminen. Tähän osoitetaan 80 miljoonaa euroa eli 20 prosenttia ESR:n osuudesta.
Kolmanneksi parannetaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatua ja tehokkuutta, edistetään ammatillista liikkuvuutta ja lujitetaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä työelämän välisiä yhteyksiä. Myös tähän osoitetaan 80 miljoonaa euroa.
Eniten - 119 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia ESR:n osuudesta - osoitetaan yrittäjyyden tukemiseen sekä uuden teknologian ja tutkimustulosten hyödyntämiseen. Toimiin kuuluvat muun muassa työntekijöiden ammattitaidon laajentaminen ja parantaminen sekä yritysten ja tutkimusalan välisen yhteistyön vaaliminen.
Ohjelma-asiakirjassa hahmotellaan myös, kuinka horisontaaliset asiat - esimerkiksi paikalliset työllistämisaloitteet, tietoyhteiskunta ja tasa-arvo - on otettu huomioon tavoitteen 3 strategian kehittämisessä ja painopisteiden valinnassa.
Komission mukaan ohjelman toimeenpanossa on otettu kokonaisuudessaan huomioon edellisellä ohjelmakaudella saatu kokemus.
Euroopan sosiaalirahaston tuen myöntäminen on hajautettu alueelliselle tasolle, kun taas Suomen työministeriö on vastuussa yleishallinnosta ja ESR-varojen jakamisesta toimeenpaneville viranomaisille.
Useimmissa tapauksissa hankkeet valitsee alueellinen viranomainen, joka myöntää hankkeelle kansallisen rahoitustuen osuuden.
Tehtävien ja vastuualueiden jakoa eri osapuolten kesken on selkeytetty vahvistamalla Suomessa rakennerahasto-ohjelmien hallinnointia koskeva lainsäädäntö, komissiosta todetaan.
IA
11.8.2000
