Lähes 60 000 esikoululaista lähtee ensi kertaa liikenteeseen
Tienylitys on koulumatkan turvattomin kohta Suomen liikenteessä kuolee vuosittain liki koululuokallinen lapsia. Noin 30:n alle 15-vuotiaan kuolonuhrin lisäksi liikenteessä loukkaantuu tuhatkunta lasta.
- Huomattava osa lasten liikennevahingoista jää
kuitenkin kokonaan tilastojen ulkopuolelle, joten
todellisuudessa tilanne on vielä selvästi heikompi,
Liikenneturvan koulutuspäällikkö Lasse Saharinen
huomauttaa.
Kolme neljästä vakavasta lasten
liikenneonnettomuudesta sattuu tietä tai katua
ylitettäessä.
Tänä syksynä lasten liikenneturvallisuuteen
kiinnitetään tavanomaista enemmän huomiota,
sillä liki 600 000:n peruskoululaisen lisäksi
koulutielle käy nyt ensikertaa myös kuuden
vanhojen esikoululaisten huomattava joukko.
Päiväkodin, tarhan tai koulun yhteydessä
järjestettävän esikoulun aloittaa tänä syksynä
yhteensä miltei 60 000 lasta. Lainsäädännöllisesti
esikouluikäiset eivät ainakaan toistaiseksi kuulu
koulukuljetusten piiriin, joten jää kuntien
päätettäväksi, otetaanko heitä lainkaan kyytiin.
Kohtalokkain on kotikatu
Kaikkein pienimmät liikenteessä liikkujat
ajautuvat onnettomuuksiin yleensä
jalankulkijoina, hiukan isommat puolestaan
polkupyörän päällä.
Saharinen muistuttaa, että koulutie on usein
lapselle ensimmäinen pitkä, yksin kuljettu matka.
Pikkukoululaisille perinteisesti kohtalokkain paikka
on kuitenkin kotikatu.
- Kotinurkilla lapsen valppaus usein herpaantuu ja
kontrolli katoaa. Koulun alkaessa myös hänen
elinpiirinsä laajenee. Koulumatkojen lisäksi
aletaan vähitellen kulkea myös uusia reittejä
kavereiden luo, Saharinen selittää.
Saharisen mukaan valmiudet turvalliseen
kulkemiseen kehittyvät vähitellen.
Erityisesti
tienylitystilanteessa lapsen on vaikea arvioida
lähestyvien autojen etäisyyksiä ja nopeuksia
oikein. 1Kun huomio äkisti kiinnittyykin tien toisella
puolella kulkevaan kaveriin, liikenteen
seuraaminen unohtuu.
Huomio todellisiin vaaranpaikkoihin
Liikenneturvallisuudesta tehdyissä tilastoissa
Suomi on pysynyt jonkin verran Ruotsin ja Norjan
perässä. 1990-luvulla kehitys oli meilläkin
myönteistä, mutta aivan viime vuosina on
Saharisen mukaan menty taas synkempään
suuntaan.
- Turvallisuutta ei ole kuitenkaan tarkoitus edistää
rajoittamalla lasten liikkumista, vaan
kartoittamalla mahdolliset vaaranpaikat ja
puuttumalla konkreettisiin ongelmakohtiin,
Saharinen korostaa.
Hän muistuttaa, että liikenneturvallisuus on niin
kodin, koulun kuin liikennesuunnittelunkin asia.
Liikenneturvan tänä syksynä järjestämällä Turvaa
lapsen koulutie -kampanjalla koulumatkojen
turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Yleissivistävän liikennevalistuksen sijaan
opetuksessa on tarkoitus keskittyä käytännön
ohjeisiin.
- Liikennemerkkien ja -sääntöjen pänttääminen
kyllästyttää niin lapsia kuin opettajiakin.
Opetuksen lähtökohdaksi onkin otettava tutut
matkat ja tilanteet, lasten omista ympäristöistä,
Saharinen painottaa.
Kampanjan aineisto jaetaan kaikille maan
ala-asteille ja erityiskouluille. Taustatietojen
lisäksi siihen sisältyy valmiita lomakkeita, joiden
avulla vaaranpaikkojen tarkastelua helpotetaan.
STT-MH
11.8.2000
Kotimaa -sivulle
|