Oulun yliopiston Maija Kallinen perää napakkaa arvokeskustelua
Päivän pikagallupit koetaan jo äänestämistäkin paremmaksi vaikutuskeinoksi
Vastaamalla päivittäisiin mielipidekyselyihin ihmiset kokevat vaikuttavansa asioihin kenties paremminkin kuin äänestämällä vaaleissa, kärjistää filosofian tohtori Maija Kallinen Oulun yliopistosta. Tämä kuvastaa hänen mukaansa hyvin nykytilannetta, jossa arvokeskustelu on jäänyt turhankin heppoiselle tasolle.- Kansalaisten mielipiteet tulevat esille erilaisissa mielipidekirjoituksissa. Asioiden eri puolet eivät kuitenkaan tunnu kohtaavan päätöksenteossa tai sitten päättäjät eivät esittele motiivejaan tavalliselle kansalle kyllin selkeästi, kotiseutupäivien seminaarissa Oulussa torstaina arvoista luennoinut Kallinen toteaa.
- Päivittäiset pikakyselytkään eivät maailmaa muuta, jos niissä tiedustellaan vaikkapa kantaa kesän maistuvimpaan siideriin, Kallinen naurahtaa.
Hän kaipaakin nykyistä puhdikkaampaa arvokeskustelua arkipäivän ongelmista. Vaikkapa terveydenhuollon tai koulumaailman rahoituksesta kantaa ottamaan tarvitaan yksittäisiä ihmisiä, jotka uskaltavat sanoa mielipiteensä.
- Nykypuheissa on liikuttu arvojen abstraktilla tasolla, ja niissä on ollut enemmän "porua kuin villoja", Kallinen arvostelee.
Hänen mukaansa napakkaa mutta asiallista keskustelua kaivataan kaikilla yhteiskunnan tasoilla niin kunnissa kuin perheissäkin.
Sekoittuminen tarpeen
Kallinen kummastelee sitä, että edelleen etenkin miesten ja naisten arvot näyttävät olevan "kliseemäisen" vastakkaisia. Tutkimusten mukaan naiset ovat yhä ns. pehmeiden arvojen kannattajia eli miehiä sosiaalisempia, tasa-arvoisempia ja jopa henkisempiä.
Miehet taas pokkaavat taloudellisen kasvun edessä ja luottavat naisia enemmän tieteen ja teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Lisäksi he arvostavat yksilön vapautta ja ehkä materiaalisiakin arvoja naisia enemmän.
- Täytyykö arvojen olla näin vastakkaisia? Tiettyjen arvojen sekoittuminen olisi paikallaan. Eihän hyvä taloudenpito edellytä sitä, että inhimillisyys unohdettaisiin, Kallinen pohtii.
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin tähdentää, että koko ajan on menossa muutosprosessi ja että yhteiskunta tulee entistä monimuotoisemmaksi.
Hän myös muistuttaa, että sen paremmin miehet kuin naisetkaan eivät muodosta mitään yhtenäistä ryhmää. Molempien keskuudessa arvojen ja asenteiden määräytymiseen vaikuttavat muun muassa erilaiset elämänpiirit, ikä ja koulutus.
Murre taipuu viestiksi
Mitään rajua muutosta suomalaisten perusarvoja koskevissa arvoasenteissa ei Kallisen mukaan ole odotettavissa. Ja hyvä niin, sillä kuuluuhan suomalaisten hyveisiin niin rehellisyys, oikeudenmukaisuus kuin perheen ja avioliiton arvostaminenkin.
Nuoret peilaavat arvojaan omalta kantiltaan, ja myös niissä perusarvot pitävät. Tämä näkyy Oulun läänissä pidetystä kotiseutuaiheisesta kirjoituskilpailusta, johon saivat osallistua yläasteen 9-luokkalaiset sekä abiturientit.
- Kirjoituksissa nuoret pohdiskelevat sitä, miten syrjäkylillä pärjätään. Nuoret katsovat, että heidän on pakko lähteä kouluihin ja työn perään muualle. Toisaalta he arvostavat voimakkaasti omaa kotiseutuaan, sen ihmisiä ja luontoa, Kallinen toteaa.
Nuoret arvostavat myös murteita, vaikka esimerkiksi Helsinkiin suunnatessaan helposti omaksuvat uudenlaisen puhetyylin.
- Yksi nuori kirjoitti, että murteella on paljon kätevämpää kirjoittaa tekstiviestejä kuin yleiskielellä. Ihana perinteen ja nykyajan yhdistävä näkövinkkeli.
STT-IA
11.8.2000
