Arviointiryhmä esittää erillistä kansalliskirjastoa
Kansainvälinen arviointiryhmä esittää Suomen kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston erottamista toisistaan.Helsingin yliopiston kirjasto on historiallisesti toiminut kaksoisroolissa. Yliopiston tilaamassa arviossa kuitenkin katsotaan, että kansallisten ja yliopistollisten tehtävien hoitaminen edellyttäisi opetusministeriöltä vähintäänkin nykyistä toimivampaa rahoitusta.
Nelihenkisen arviointiryhmän puheenjohtajana toimi Edinburghin yliopiston kirjastonhoitaja Ian R. M. Mowat.
Mahdollinen erillinen kansalliskirjasto vastaisi muun muassa suomalaisten painotuotteiden vapaakappaleiden tallettamisesta. Yliopiston kirjasto palvelisi tutkijoita ja opiskelijoita.
Erottamisen jälkeenkin kirjastojen tulisi toimia yhteistyössä niin, että esimerkiksi vähän käytetty tieteellinen materiaali säilytettäisiin kansalliskirjaston arkistoluolissa.
Ministeriökin pohtii selvittämistä
Helsingin yliopisto saa tätä nykyä lisärahoitusta yliopiston kirjaston kansallisten tehtävien hoitamista varten. Lamavuosina kirjasto joutui kuitenkin tiukoille, eikä esimerkiksi ulkomaisen kirjallisuuden kokoelmaa ole pystytty pitämään ajan tasalla.
Opetusministeriöstä kerrotaan, että kansalliskirjaston asema osana Helsingin yliopistoa on herättänyt "kirjastokentällä" keskustelua etenkin tänä syksynä. Keskustelua on käyty mm. siitä, miten kirjaston pitäisi toimia yhteistyössä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kirjastojen tai yleisten kirjastojen kanssa.
Ministeriössäkin on siksi pohdittu tilanteen selvittämistä, mutta äkkinäistä ratkaisua ei varmasti ole luvassa.
- Kansalliskirjaston ja yliopiston kirjaston erottaminen olisi niin iso asia, ettei sen puolesta tai vastaan voi sanoa mitään, huomauttaa tiedesihteeri Annu Jylhä-Pyykönen opetusministeriöstä.
Yliopistolle tiiviimpää yhteistyötä
Arviointiryhmän mielestä Helsingin yliopiston tulisi myös keskittää eri kirjastojensa toiminta yhden johtajan ohjaukseen yhteistyön tehostamiseksi.
Yliopiston kirjaston lisäksi yliopistolla on erillinen opiskelijakirjasto. Lisäksi Meilahden ja Viikin kampusalueilla toimii omat kirjastonsa, ja vastaavaa suunnitellaan Kumpulaan. Kaupungin keskustassa toimii viisi erillistä tiedekuntakirjastoa, ja myös useimmilla yliopiston laitoksilla on kirjastonsa.
Arvioijat pitävät sopivaa hajauttamista sinänsä hyvänä, koska kirjastoja tarvitaan siellä missä käyttäjät ovat. Erityisesti keskustassa olisi kuitenkin tarpeen yhdistää kirjastoja, koska monet pienet kirjastot vievät jopa turhan paljon tilaa.
Myös palvelutasoa olisi syytä tarkkailla tilastoimalla jonotusaikoja, uusien hankintojen ehtimistä hyllyyn sekä muista kirjastoista tilattujen kirjojen saapumisaikoja.
STT-IA
17.11.2000
