Tiedon hallinnan vaatimukset kasvavat
Tietoyhteiskuntaan haetaan selkoa Tiedon tutkimusohjelmassa
Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelman toisessa vaiheessa haetaan uutta sisältöä tietoyhteiskunta-käsitteelle. Tutkimushanke painottuu etenkin tiedon hallinnan kasvaviin vaatimuksiin.
Suomen Akatemia käynnisti vuoden 1996 lopulla viisivuotiseksi aiotun Tiedon
tutkimusohjelman. Tietoyhteiskunnan tuomiin muutoksiin painottuvan
tutkimusohjelman ensimmäiseen vaiheeseen osoitetut resurssit antoivat
mahdollisuuden teemoiltaan varsin laajan ohjelman toteuttamiseen. Toisaalta
myös tietoyhteiskunta uutena käsitteenä oli vielä projektin alkaessa melko
jäsentymätön.
Tutkimusohjelman toinen vaihe käynnistyi tämän vuoden alussa ja koskee
vuosia 2000-2001. Tutkimusohjelman toinen vaihe painottuu ensimmäistä
vaihetta enemmän tietoyhteiskuntatutkimukseen. Siinä tutkimusteemoja on
tarkistettu ja rajattu paremmin vastaamaan kehittyvän tietoyhteiskunnan
synnyttämiä yhteiskunnallisia muutoksia.
Tutkimusteemat kohdistuvat tietoyhteiskunnan taloudellisiin,
yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin, psykologisiin ja kulttuurisiin
vaikutuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin sekä yksilön, tiedon ja
teknologian suhteeseen.
Tarkennettuna pääteemat ovat tietämisen ja osaamisen kasvavat vaatimukset,
työelämän muuttuvat rakenteet sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutus.
Tietoyhteiskunta käsitteenä monimutkainen
Muutaman viime vuoden aikana tietoon ja informaatioon liittyvä teknologinen
infrastruktuuri on kehittynyt ja otettu käyttöön laajasti ja nopeasti.
Tietoyhteiskunta on monimutkainen yhteiskunnallinen transformaatio, jonka
haasteellisuus liittyy sen globaaliin luonteeseen.
Tutkimusohjelman ohjelmamuistion mukaan tietoyhteiskuntaprosessi on
suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta ristiriitainen ja
paradoksaalinen.
Samalla kun tietoyhteiskunta avaa uusia toiminta- ja
vuorovaikutusmahdollisuuksia kansalaisille, hallinnolle ja yrityksille, se
saattaa kärjistää yhteiskunnan ongelmia, syventää polarisaatiota ja
heikentää yhteiskunnan koheesiota, muistiossa todetaan.
Tiedon hallintaa ja hyödyntämistä tehostettava
Suomalaisissa arvioinneissa ja myös EU:n ohjelmissa on noussut vahvasti
esiin tietoyhteiskunnan luonnehdinta oppimisyhteiskuntana.
Suomessa tekninen infrastruktuuri myös tiedonhallinnan osalta on vahva,
mutta tutkimuksen mukaan rakenteiden tehokas käyttö on haaste, johon ei ole
riittävästi kyetty vastaamaan.
Ohjelmamuistiossa todetaan, että tärkeä
kysymys lähitulevaisuudessa on, miten kansalaiset saavuttavat uudenlaisen
tietoyhteiskuntakompetenssin, joka vahvistaa kansalaisten kykyä ja
mahdollisuuksia toimia uusissa rakenteissa ja uusilla markkinoilla.
Merkittäviä tutkimuskohteita ovat valtion, kansalaisyhteiskunnan ja
markkinoiden rooli ja vuorovaikutus tietoyhteiskunnassa sekä demokraattisen
osallistumisen ja päätöksenteon uudet mahdollisuudet ja esteet.
Niinikään keskeinen tutkimuskohde on ihmisen suhde ympäröivään ja
kohtaamaansa informaatioon eli miten hän sitä valikoi, prosessoi, tulkitsee,
käyttää ja millaista ongelmanratkaisua toteuttaa.
Tiedon tutkimuksen alueella käytetään monia tietoa lähellä olevia ja
siihen eri tavoin kytkeytyviä termejä, joiden käsitesisältö vaihtelee usein
käyttäjän tieteenalakontekstin mukaan. Termien sisältöjen ja merkityserojen
analysointi tiedon tutkimuksen keinoin on tärkeää, jotta eri alojen
edustajat ymmärtäisivät teoria- ja käsitesisällöt yhdenmukaisesti.
Tietotulva uhkaa
Kalifornian yliopistossa valmistuneen tutkimuksen mukaan ihmisen synnyttämän
tiedon määrän kasvu on ollut räjähdysmäinen. Peter Lyman Kalifornian
yliopistosta pitää hyvänä sitä, että 93 prosenttia kaikesta ihmisen luomasta
tietomäärästä on digitaalisessa muodossa.
- Jos tämä tietomäärä laitetaan Internetiin, se on sieltä kaikkien
saatavilla.
Lymanin mielestä vielä ei kuitenkaan ole tehty tarpeeksi tehokkaita
hakukoneita kaiken tämän tiedon käsittelyyn, luetteloimiseen ja etsimiseen.
Kalifornian yliopiston tutkijat arvioivat, että Internetissä on noin 2,5
miljardia dokumenttia. Sivujen määrä kasvaa päivittäin 7,3 miljoonalla.
Kun
lasketaan mukaan vielä syvemmällä verkossa olevat tietokannat,
Internet-sivut ja muut sivut, nousee dokumenttien lukumäärä noin 550
miljardiin dokumenttiin. 95 prosenttia tästä on kenen tahansa saatavilla.
Suurin materiaalin tuottaja on Yhdysvallat.
Vuotuinen tiedon tuotanto maailmassa on yhdestä kahteen miljardia gigatavua.
Vuosisata sitten keskimääräinen ihminen pääsi käsiksi vain pieneen
tietomäärään. Nyt seuraavan 2,5 vuoden aikana syntyy tietoa saman verran
kuin koko ihmiskunnan historiassa tähän saakka 12 miljardia gigatavua.
Tietämisen ja taitamisen vaatimukset kasvavat
Tiedon tutkimusohjelman muistion mukaan informaation ja tiedon prosessoinnin
uudet mahdollisuudet muuttavat työelämän rakennetta ja toimintakulttuuria.
Tietoyhteiskunnan vaatimukset ja kehittyvän teknologian tarjoavat ympäristöt
luovat tarvetta ja antavat tilaisuuden työn ja institutionaalisen
koulutuksen rajan hälventämiselle.
Informaatio kohdataan uusissa tilanteissa, joihin sisältyy tyypillisesti
ihmisen ja koneen vuorovaikutussuhde, joka ilmenee esimerkiksi etätyön,
virtuaalisten oppimisympäristöjen tai erilaisten automaattien käytön
yhteyksissä. Se asettaa uusia vaatimuksia sekä yksilöiden ja ryhmien
toimintavalmiuksille että teknologiselle ympäristölle.
Kolmen eri yliopiston, Turun-, Helsingin- ja Jyväskylän, yhteistyönä
tekemässä tutkimusohjelmassa perehdytään tietämisen ja taitamisen kasvaviin
vaatimuksiin.
Tutkimusohjelman tavoitteena on saada laajapohjaisesti tietoa vahvistuvan
tietoyhteiskunnan edellyttämän asiantuntijuuden oppimisesta yliopistojen ja
työelämän erilaisissa oppimisympäristöissä.
Ensimmäiseen vaiheeseen 50 miljoonaa markkaa
Tutkimuksessa pyritään saamaan esille, millä tavoin tietoyhteiskunnan
teknologian mahdollistamat keinot ja opiskelutavat niihin liittyvine
odotuksineen näkyvät yliopisto-opetuksessa ja teknologisesti kehittyneissä
oppimisympäristöissä. Niinikään tuodaan esille yhteyksiä kulttuuripääomaan
sekä oman asiantuntijuuden päivittämiseen ja kehittämiseen perinteisesti
arvostetuissa ammateissa (esim. lääkäri) tai tietoyhteiskunnan uuseliitin
töissä.
Tutkimus on Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelman osaprojekti.
Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjelman ensimmäisen vaiheen 24:ää hanketta
on rahoitettu yhteensä runsaalla 50 miljoonalla markalla.
Ohjelman kaksivuotisen toisen vaiheen budjetti on 15 miljoonaa markkaa.
Tutkimusohjelman vastaavana koordinaattorina toimii dosentti Eero Pantzar
Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuskeskuksesta.
MIKKO LAITINEN
17.11.2000
Ajassa -sivulle
|