Uusi tekniikka lisää selkokielen tarvetta
Jatkuvasti uusiutuva tekniikka lisää tarvetta selkeän, ymmärrettävän kielen käytölle. Aiemmin yleiskieltä helpommin ymmärrettävää selkokieltä käytettiin pelkästään erityisryhmiä varten. Nykyään selkokielisiä matkapuhelinohjeita käyttävät kaikki kuluttajat.Tätä nykyä selkokielistä tietoa on saatavissa matkapuhelimen käytön lisäksi muun muassa eurorahaan siirtymisestä, perustuslakiuudistuksesta sekä jalankulkijoiden liikennesäännöistä. Piakkoin julkaistaan selkokielinen opas kodin paloturvallisuudesta. Lisäksi suunnitellaan ympäristönsuojeluoppaan tekemistä.
Tarkoituksena on saada kaikki oppaat myös Internetiin, kertoo Selkokeskuksen johtaja Hannu Virtanen.
Erilaisten oppaiden ja tiedotteiden lisäksi Suomessa julkaistaan suomenkielisiä Selkouutisia ja ruotsinkielistä LL-Bladetia sekä selkokielisiä kirjoja.
Uutuutena selkokieliseen kirjallisuuteen on Kehitysvammaliiton oppimateriaalikeskus kustantanut selkokirjasarjan, jossa esitellään eri alojen suomalaisia merkkihenkilöitä. Suomalaisia-sarjan ensimmäisissä osissa tutustutaan suomalaisiin suurmiehiin, urheilijoihin ja viihdetähtiin. Sarja täydentyy uusilla osilla ensi vuonna.
Tietokoneohjelmista odotetaan selkoversioita
Lähitulevaisuudessa suunnitellaan selkokielisiä versioita myös eri tietokoneohjelmista. Uusia haasteita Virtanen löytää tietotekniikan lisäksi myös muusta uudesta tekniikasta, esimerkiksi matkapuhelimista. Samalla selkokielen käyttäjiksi siirtyy yhä enemmän ihmisiä, varsinkin vanhuksia.
Selkokielellä tarkoitetaan yleisesti yleiskieltä helpompaa kieltä. Tärkeää selkokielessä on Virtasen mukaan esimerkiksi erilaisten ammattitermien karsiminen.
Yleispäteviä vaatimuksia selkokielelle ei ole olemassa.
- Kun käytetään selkokieltä, mietitään niitä erityisryhmiä, joille teksti on tarkoitettu, sanoo Virtanen.
Näitä erityisryhmiä ovat lähinnä erilaiset vammaiset, vanhukset ja maahanmuuttajat. Tähän asti selkokielisiä tekstejä on tehty eniten vammaisille.
Selkokielistä tiedonvälitystä edistämään perustettiin maaliskuussa Selkokeskus, joka on osa Kehitysvammaliiton toimintaa. Keskuksen toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
Katso myös artikkeli:
STT-IA
17.11.2000
