Suomen merimetsojen pesivä kanta kaksinkertaistui vuodessa
Merimetson pesivän kannan kasvu on ollut Suomessa erittäin voimakasta. Ensimmäinen merimetson pesintä todettiin vuonna 1996. Viime kesänä merimetsoja pesi ulkosaaristossa yhteensä jo 336 paria neljässä eri yhdyskunnassa.Suomen ympäristökeskuksen tutkijat arvioivat kannan kasvavan edelleen nopeasti tulevina vuosina.
Suomenlahdelle vakiintuneiden Pernajan ja Tammisaaren pesimäpaikkojen lisäksi merimetso pesi kahdella uudella luodolla, Saaristomeren Nauvossa ja Perämeren Iissä. Suomen vanhimmassa yhdyskunnassa Tammisaaressa pesi 229 paria eli 68 prosenttia koko maan kannasta, ja kasvu siellä oli noin sata paria edellisvuodesta.
Viime kesänä Suomen merialueilla asusti poikaset ja pesimättömät yksilöt mukaan lukien arviolta 4000 merimetsoyksilöä, joista neljännes kävi kalassa Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa Venäjän puoleisilta pesimäluodoiltaan.
Syysmuutolla levähtävien merimetsojen määrä on moninkertainen ja osa linnuista saapuu meille Jäämereltä saakka.
Suomen ympäristökeskus seuraa merimetson pesimäkannan kehitystä vuosittain ja tutkii lajin vaikutuksia saaristoluontoon. Myös Ahvenanmaalla talvehtivan kannan seuranta on järjestetty.
Pesimäkannan odotetaan edelleen kasvavan
Merimetson pesimäkannan odotetaan edelleen kasvavan Suomessa vähintään 20-40 prosentin vuosivauhdilla ainakin seuraavat 10-15 vuotta. EU:n suojelutoimenpiteistä alkunsa saanut voimakas kannan kasvu lähti liikkeelle Hollannista 1970-luvun lopulla.
Runsastumisen painopiste siirtyi Itämerelle 1980-luvun jälkipuoliskolla, kun Tanskan, Ruotsin ja Saksan merimetsopopulaatiot alkoivat kasvaa. Itämeren rannikkoalueella pesi 1990-luvun puolivälissä jo noin 76 000 merimetsoparia.
Aiemmin harvinaisesta ja kalastajien vainoamasta lajista onkin tullut yksi rannikoiden näkyvimpiä ja runsaslukuisimpia lintulajeja. Merimetsokannan ydinalueilla runsastuminen on Itämeren eteläosissa kuitenkin pysähtynyt ja jopa taantunut viime vuosina.
Merimetsoyhdyskunnan kasvua rajoittaa eniten sopivan kalaravinnon saatavuus pesimäpaikan lähivesillä. Aikuisen merimetson ravinnontarve on noin 350-500 grammaa kalaa vuorokaudessa.
Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1998 tekemissä tutkimuksissa Tammisaaren yhdyskunta käytti ravinnokseen pääosin särkeä (67 %) ja ahventa (24 %) eikä esimerkiksi lohikaloja havaittu ravintojätöksissä.
Myös Ruotsin itärannikolla särjen ja ahvenen yhteenlaskettu osuus merimetson ravinnosta on suuri (6482 %) ja arvokaloja kuuluu sielläkin ravintoon erittäin niukasti, esimerkiksi ankeriasta vain prosentin verran.
Suomessa merimetsot pesivät metsättömillä ulkoluodoilla, joilla on jo ennestään runsas saaristolinnusto. Lintuyhdyskuntien pesimäluodot ovat lain mukaan pesimäaikaan rauhoitettuja. Merimetso on Suomessa rauhoitettu ympäri vuoden.
IA
17.11.2000
